REINO KIVINEN
17.09.1901-23.03.1918
Reino s.17.9.1901 kaatunut 25.3.1918
Vaasan
Metsäveikot. Pro Patria 1918
Reino
Kosti Kullervo Kivinen syntynyt 17.9.1901 kaatunut 25.3.1918
Reino
Kosti Kullervo Kivinen syntyi 17.9.1901 Mäntsälässä. Reino kävi Palosaaren
kansakoulua ja siirtyi sitten Vaasan lyseoon suoraan toiselle luokalle. Vapaussotaan
lähtiessään hän oli lyseon 7. luokalla. Koko luokka lähti ja luokanvalvoja poikiensa
mukana.
Partiotoiminta
kuului Reinon harrastuksiin. Sehän kiellettiin Suomessa tsaarinvallan aikana
1911, mutta salassa sitä kuitenkin harrastettiin. Myös Reino osallistui tähän
salaiseen toimintaan. Kun sitten julkinen toiminta 1917 maaliskuun
vallankumouksen aikoihin uudelleen aloitettiin ja lippukuntamme perustettiin
Vaasan Toimenpojat-nimisenä, liittyi Reino siihen. Hän pääsi Ilves-vartioon,
jonka johtajana toimi Armas Frisk, myöhemmin nimeltään Uusikylä. Leveälieriset
hatut ja partiosauvat kuuluivat silloin asiaan. Kokouksia pidettiin lyseossa
tai poikien kodeissa. Suosittu retkikohde oli Hortona-kämppä Vaasan
saaristossa.
Partion
lisäksi Reino harrasti luonnontiedettä ja tähän liittyvää ammattia hän myös
itselleen ajatteli. Lähinnä hän haaveili agronomin urasta. Reinon muita
harrastuksia olivat maalaus ja postimerkkien keräily.
Syksy
1917 oli Suomessa levotonta aikaa ja silloin perustettiin myös Vaasaan
suojajoukkoja ”Vapaa Palokunta”-nimisenä. Myös Reino osallistui tähän toimintaan.
Jo lokakuussa 1917 Palokunta harjoitteli Vaasan lyseon pihalla, tehtiin käännöksiä
ja muodostettiin rivistöjä. Lisäksi koulun voimistelunopettaja lehtori Paul
Richter (”Pätkä”) opetti pojille voimistelusalissa kivääriliikkeitä
”sauvavoimistelun” nimellä.
Palokunnasta
muodostui vähitellen Vaasan Suojeluskunta, johon Reino liittyi 4.10.1917.
Reinon Rauni-sisar kertoo, että ”kaiken syksyä he isän kanssa vuoroin kulkivat
öisin vartiossa”. Suojeluskunnan riveissä Reino osallistui myös Vaasan
aluevaltaukseen 28.1.1918.
Suojeluskunnan
pohjalta muodostettiin Vaasan pataljoona. Reino kuului sen 3. komppanian 3.
joukkueeseen. Tämä komppania lähti 13.2.1918 Vilppulaan ja osallistui
taisteluihin Pohjois-Hämeen rintamalla. Seuraavassa muutamia otteita Reinon
rintamakirjeistä kotiinsa:
”Vilppula
Pouhan talo 21.2.1918. Te kotooset! Kiitos kirjeestä. Ei ole tullut
kirjoitettua. Ei ole ollut oikein aikaakaan. Nyt on ensimmäinen vapaapäivä,
olemme juuri päässeet 36 tunnin vahtivuorosta. ---
Sunnuntaina
Mannisessa 24.2.1918. --- Eilen olin saunassa. Pyyhin likaisella paidalla ihon
kuivaksi hiestä --- Välikoskelta ammutaankin tykillä ja täältä taas ohjataan
telefoonilla. Meillä on kenttätelefooni kanssa. 2. konekiväärin kuulaa tuli
juuri seinähän. --- Kuularuiskut ja konekiväärit porisevat kuin pernu-pata takalla,
parastaikaa. Hyvästi vain ja voikaa hyvin toivoo Reino.”
Vaasan
pataljoonan 3. komppania eteni kohti Tamperetta idästä Haapamäen radan
suunnasta. Tampereen taistelusta muodostui Vapaussodan kannalta ratkaiseva ja
siinä olivat tappiot suuret molemmin puolin rintamaa. Reino kaatui tässä taistelussa
Messukylässä 25.3.1918.
Reino
on nuorin lippukuntamme sankarivainajista. Kaatuessaan hän oli 16-vuotias.
Reino haudattiin Vaasan Vapaussodan sankarihautaan ja hänen hautakiveensä kaiverrettiin
lippukuntamme merkki.
Vaasa-lehti
28.3.1918
Tampere saarrettuna
Taistelu
kaupungin omistamisesta tulinen.
Hyökkäyksestä
Tamperetta vastaan kirjoitetaan meille seuraavaa:
Messukylä
valloitettiin maanantaina iltapäivällä. Taistelu siitä kesti taukoamatta kaksi
vuorokautta. Meikäläisten oli hyökättävä aivan avonaisia peltoja pitkin,
samalla kun punaiset ryssineen ampuivat kirkon tornista y.m. korkeilta
paikoilta kuularuiskuilla. Messukylän valloitus vaati meiltä verrattain paljon
uhreja, mutta punaisten tappiot ovat silminnähtävästi moninkertaiset. He
jättivät jälkeensä kaatuneita läjittäin. Kun he näkivät, että mikään ei enää
auta, alkoivat he suinpäin paeta, jolloin meidän kuularuiskumme tekivät
pakenevista joukoista kamalaa jälkeä. Messukylästä on useita taloja palanut.
Taistelut
Tampereen omistamisesta ovat suuremmoisia ja tulisia.
Vaasa-lehti
4.4.1918
Kaatuneita.
Lyseolainen
Reino Kivinen, joka haavoittui päähän Messukylän taistelussa v.k. 31 p:nä,
kuoli haavoihinsa tanskalaisessa ambulanssissa t.k. 1 p:nä. Reino Kivinen,
kansakoulunopettaja M. Kivisen poika, oli täkäläisen suomalaisen lyseon 7:nnen
luokan oppilas ja vasta 16 vuotias.
Reinon
kuolinilmoitus:
Syvästi surren ilmoitamme, että
rakkaimpamme
Vaasan suom. lyseon 7:nen luokan
oppilas
REINO KOSTI KULLERVO
kaatui vapaustaistelun uhrina
Messukylässä 25.3.1918. 16v. 6 kk. ja 8
p. ikäisenä.
Hanna ja Matti Kivinen
Rento ja Rauni.
Rauha ja Sakari Kuusi.
”Verkkaan vapauden oras itää
Vuosisatain roudan sulaa pitää
Hurmeen lämmöstä ja kyynelten.”
Ruumiin
siunaus toimitetaan Vaasan kirkossa 9 p:na huhtikuuta klo 11 e.p.p.
Vaasa-lehti
7.4.1918
Sota-arkisto:
Ilmoitetaan,
että silloinen Vaasan Suomalaisen Lyseon VII luokan oppilas Reino Kosti
Kullervo K i v i n e n osallistui v:n 1918 vapaussotaan ja palveli Vaasan
pataljoonan III komppanian III joukkueessa. Hän oli liittynyt Vaasan suojeluskuntaan
4.10.1917.
Kivinen
lähti rintamalle 13.2.1918 ja osallistui taisteluihin Pohjois-Hämeen
rintamalla. Hän kaatui Messukylässä 25.3.1918. Reino Kiviselle on myönnetty IV
luokan vapaudenristi ja vapaussodan muistomitali.
Katkelmia pitkistä kirjeistä. Katri Savolaisen toimittamia
Elokuu 1908. Hannan kirje äidilleen isä-Alfredin hautajaisten jälkeen
“Matka sujui tavallisesti meidän tullessa. Ei mitään ihmeitä tapahtunut. Reino vaan tuppasi olemaan liika paljon liikkeessä. Piti olla hyvin varuillaan, ettei hän päässyt karkuun.”
Reino on ollut sairaana (pussitauti)
11.8.1909 Rakkaat omaiset (kai Hyrynsalmelle)
Matti ja Rauha lähtivät pyörimään Tainuuseen Tarkkaselle ja poikkavat Niemenkylään. “Saan jäädä katselemaan jälkeen, kun isä tyttärineen mennä viilettää ja pyörii pois milloin minnekin.” Reino on Wanhallatuvalla päivämiehenä. Hän kuuluu nittävän, haravoivan, tekevän kuuppoja ja kantavan latoon. Kytöäkin oli polttamassa. Vain silloin oli kengät jalassa, muutoin on kulkenut avojaloin. Ei kerkiä kertomatauluakaan vilkaisemaan, vaikka se on ollut urakkana, että syksyllä kouluun kelpaisi. Marjoja on poimittu. “Eilen (10.8.1909) viimeksi ostettiin maapaikka, se aina mainittu Pitkäsaari. Tai oikeastaan se vaan vuokrattiin 50ksi vuodeksi ja kirjatkin jo allekirjoitettiin, joten asia on vallan valmis.” Hanna
12.11.1909 Reino kirjoittaa mummulle. “Rento on minun näköinen. Koulussa on hauska käydä.” Reino oli kipeänä pois koulusta ja piirusteli koko ajan, Hannan kommentti.
19.9.1916
Rakkaat siellä kotona (ilmeisesti Hanna ja pikkulapset Sarvijoella)
Me olemme tulleet erinomaisesti juttuun täällä. Reino keittää ja tiskaa mahdottomasti. Tänään oli puuro pöydällä, kun tulin aamiaistunnilla kotiin, päivälliseksi hän pyöräytti vellin.- -
- - Lauantaina sitten lörpöttelen enemmän, kun tulen kotiin kun vain muistat kysellä. Lämpimät terveiset mukuloille ja itsellesikin isältä.
07.04.2018
Katrille Tuomas Hoppu on lähettänyt seuraavan viestin
25.3.2018 Katri Savolainen Tampereella
Hyvät vastaanottajat
Tampereen Messukylässä taisteltiin 100 vuotta sitten. Noissa taisteluissa 25.3.1918 kuoli Rennon veli Reino vain 16-vuotiaana. Alla on Reinon kirje Vilppulasta ja kaverin tuomat terveiset. Olen kirjannut myös muutamia välähdyksiä Reinon lapsuudesta Sarvijoella.
Reino Kosti Kullervo 17.9.1901 - 25.3.1918
Helmikuussa 16-vuotias Reino liittyi Vaasan pataljoonaan, joka lähti Vilppulaan 13.2.1918.
Reinon kirje:
Vilppula Pouhan talo 21.2.1918 Te kotooset! Kiitos kirjeestä. Ei ole tullut kirjoitettua. Ei ole ollut oikein aikaakaan. Nyt on ensimmäinen vapaapäivä, olemme juuri päässeet 36 tunnin vahtivuorosta. - -
Sunnuntaina Mannisessa 24.2.1918. - - Eilen olin saunassa. Pyyhin likaisella paidalla ihon kuivaksi hiestä - - Välikoskelta ammutaankin tykillä ja täältä taas ohjataan telefoonilla. Meillä on kenttätelefooni kanssa. 2 konekiväärin kuulaa tuli juuri seinähän. - - Kuularuiskut ja konekiväärit porisevat kuin pernu-pata takalla, parastaikaa. Hyvästi vain ja voikaa hyvin toivoo Reino.
Kangasalan asemalla 22.3.1918 Reino oli nykäissyt kaverinsa takinhelmasta ja todennut naurahtaen hyväntuulisena: Meeksä Vaasaan? Käy nyt sitten meilläkin sanomass että moon täällä ja voin hyvin. Kun ei oo tullu kirjoitettuakaan. Terveiset tulivat perille.
25.3.1918 vaasalaiset olivat edenneet kohti Tamperetta. Messukylässä oli kova taistelu. Noin kilometrin päässä Messukylän kirkosta Reino kuoli. Reino on haudattu Vaasan hautausmaalle.
Muutama rivi Reinon lapsuudesta.
Kesiä perhe vietti Sarvijoella, jonne Pitkäänsaareen rakennettiin omaa taloa. Mutta 8-vuotias Reino on viihtynyt Wanhalla tuvalla. Hän on niittänyt, haravoinut ja tehnyt kuuppoja. Kytöäkin hän on polttanut ja silloin on ollut kengät jalassa, muutoin on kulkenut avojaloin. Ei kerkiä kertomataulua vilkaisemaan, vaikka se on ollut urakkana, että syksyllä kelpaisi kouluun. Seuraavanakin kesänä Reino on ollut Wanhalla tuvalla kesärenkinä, viikon yötä ja päivää, joskus vaan on vilaukselta nähty kotona. Hän on kutonut mattoa, paimentanut karjaa, pessyt lampaita, ajanut päreitä myllyltä ja mitä kaikkea lie tehnyt. Illalla isä on pidättänyt kotia, että täytyy ruveta kulkemaan kotitöillä muiden mukana.
Pitkänsaaren taloa rakennettiin. Reino katseli vuoltuja hirsiä ja halusi piirtää niitä. Talon valmistuttua Reino pisti omenan siemeniä maahan talon eteläseinustalle. Niistä kasvoi vähitellen puita, joista on vielä yksi jäljellä. Hän seurasi mielellään luonnon tapahtumia ja mietti siihen liittyvää ammattia itselleen.
Katri
07.04.2018
Eilen oli Milavida-museossa tilaisuus kysellä päivystäviltä asiantuntijoilta Tampere 1918 -tilanteisiin liittyviä kysymyksiä Menin paikalle ja tutkija Tuomas Hoppu pyysi lähettämään s-postilla tiedot, että voi kotona tarkistaa Reinon kuolinpaikan. Nopea vastaus tuli tana aamuna ja se on tässä.
Terve,
Tarkin kuvaus hänen kuolemastaan on Boströmin "Sankarien muisto" -kirjassa. sivulla 309. Kirjaa voit lukea vaikka Metsossa, en tiedä saako sitä lainaksi kun on käsikirja. Ehkä, jos sitä on useampi kappale. Kirjaan tähän vain sen kaatumista koskevan tiedon:
"Haavoittui Messukylässä Haiharan ja kirkon välillä 25.3.1918 ja kuoli muutaman tunnin kuluttua tanskalaisessa ambulanssissa. Konekiväärin kuula lävisti hänen päänsä mennen sisään vasemmasta ohimosta ja tullen ulos oikeasta poskesta pysähtyäkseen oikeaan olkapäähän.
Muistelin, että tanskalainen ambulanssi olisi ollut Vääksyn kartanossa, mutta kun katsoin Otava-lehdessä v. 1918 ollutta tuon ambulanssin jäsenen kirjoitusta, niin siinä sanotaan näin:
"Lauantaina 23.3. saimme sähköteitse pyynnön lähettää ambulanssimme etelämpään, lähemmäksi rintamaa. Me läksimme Kangasalle ja järjestimme sairaalan erääseen taloon, joka kuului asemahenkilökunnalle...." Tässä jutussa kerrotaan sitten haavoittuneiden tulosta ym. Tuota Otavaa 1918 pääsee lukemaan Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa Kalevantiellä. Ne on siellä lehtihyllyissä sidottuina vuosikertoina. Tämä lainaus on Otavasta 1918 sivulta 301.
Kuolinilmoitus Ilkassa:
Olen myös merkinnyt itselleni, että A. Iversenin kirjassa "Vasa Skyddsår i möda och kamp 1917-18 andra del" on sivulla 47 maininta Kivisestä. Se kirja on minulla kuitenkin vanhempieni vintillä, joten tähän hätään en sitä pääse katsomaan.
t. Tuomas Hoppu
