VAASA 1917 RADIOKESKUS

Vaasan radio syksyltä 1917

Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle. Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.” Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon. Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään. Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.

Saarmaan radiohaastattelu YLE Areenassa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

ISONKYRÖN KIRKOT

VANHAN KIRKON SÄILYTTÄMINEN JA KOHENTAMINEN

Isonkyrön vanha ja uusi kirkko

 Kuvaus
Pohjanmaa
 Kyrönjokivarteen rakennettu Isonkyrön kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta. Isonkyrön kirkko on säilynyt keskiaikaisessa muodossaan yksilaivaisena ja tynnyriholvin kattamana. Kirkon erityispiirteenä on sen 1560-luvulla tehdyt Raamatun kuvituksen tapaan toimivat seinämaalaukset. Kyrönjoen toisella rannalla sijaitsee Isonkyrön uusi tiilikirkko 1870-luvulta.

Isonkyrön keskiaikainen kirkko.
Kyrönjoki sekä sen varteen sijoittuneet keskiaikainen kivikirkko, vanhat viljamakasiinit, pappila, ulkomuseoalue sekä kirkon edustan viljapelto hallitsevat Isonkyrön kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Pyhälle Laurentiukselle omistetun yksilaivaisen kivikirkon tiilestä rakennettu sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilipäädyt on purettu 1820. Profiloitu länsiportaali ja sen yläpuolella oleva pyöröikkuna ovat alkuperäiset, muut ikkunat on laajennettu 1700-luvun alussa. Asehuone on myöhemmin korotettu. Kirkkosalin nykyinen kaareva lautaholvi on keskiaikaisen perinteen mukainen vuodelta 1710. Seiniä kolmessa vyöhykkeessä kiertävät raamatullisten kohtausten kuvaukset 1500-luvulta uskonpuhdistuksen jälkeen luovat tilaan kuvakudosten peittämän renessanssiajan juhlasalin tunnelmaa. Kirkkosalin 1770-luvun alussa uusitusta rokokootyylisestä sisustuksesta ovat säilyneet ilmajokelaisen puuseppä Abraham Runströmin tekemät ja vaasalaisen Johan Almin maalaamat saarnastuoli ja alttarilaite. Kirkossa on joukko keskiaikaisia puuveistoksia. Tunnetuin 1400-luvun veistoksista esittää Pyhää Henrikiä, muut kaksi Neitsyt Mariaa ja Ristiinnaulittua. Kaksi rekonstruoitua alttarikaappia on 1500-luvun vaihteesta, kuten myös Pyhä Yrjänä lohikäärmeineen.

Kirkon kaakkoispuolella jokivarressa on Isonkyrön kirkkoherranpappila Mariedal. Klassistisvaikutteinen pappila on rakennettu 1848. Kirkon viereen 1928 pappilan pihapiiristä siirretty vanha pitäjäntupa on toiminut mm. seurakuntatalona. Kotiseutumuseossa kirkon länsipuolella on kaksi pohjalaistaloa talousrakennuksineen ryhmitelty perinteiseksi pihapiiriksi, joka esittelee alueensa 1700-1800 -lukujen talonpoikaiselämää. Vuonna 1949 perustetun museon alueelle on siirretty 13 rakennusta, joihin kuuluvat myös kirkon eteläpuolella tien vartta reunustavat kaksi viljamakasiinia 1700-luvulta.
Isonkyrön uusi kirkko
Isonkyrön uusi kirkko kohoaa osin avoimien viljelymaisemien ympäröimänä metsäisellä mäellä. Matkan päähän Kyrönjoesta, Palon kylään punatiilestä rakennettu uusgoottilainen kirkko on muodoltaan tornillinen ristikirkko. Ristivarsien sisäkulmat ovat viistetyt ja ristikeskuksessa on matala lyhtytorni. Pyörökaariset ikkunat on sijoitettu kahteen tasoon. Uuden kirkon itäpuolella on punatiilinen siunauskappeli kirkon rakentamisajalta ja 1896 perustettu hautausmaa arkkitehti Matti Visannin suunittelemine sankarihautoineen.
Isonkyrön vanha ja uusi kirkko sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjokilaakson maisema-alueella, joka on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Historia
Kyrönjokilaaksossa oli voimakas asutuskausi 1400-luvulta aina 1500-luvun loppupuolelle, ja Isokyrö oli keskiaikaisen Pohjankyrön suurpitäjän hallintokeskus. Isokyrö tuli pitäjän nimeksi 1553.
Isonkyrön myöhäiskeskiajalla rakennettua kivikirkkoa edelsi samalla paikalla Kyrönjokivarressa sijainnut puukirkko. Kivikirkon sakaristo rakennettiin puukirkon viereen. Kirkon holvaus jäi kesken uskonpuhdistuksen aikana. Seinämaalaukset kirkkoon teetti 1560-luvulla omalla kustannuksellaan "Kyrön kirkkoruhtinas"rovasti Jaakko Geet. Vuonna 1666 silloisen kirkkoherra Isak Brennerin aikana maalaukset peitettiin kalkkilaastilla.
1700-luvun korjauksissa kirkon ikkunat suurennettiin 1707, lehteri rakennettiin 1753 ja kirkon kiinteä sisustus uusittiin rokokoon hengessä 1770-1771. Keskiaikainen kirkko jäi pois käytöstä kun seurakunnan uusi kirkko valmistui. Kirkkotarhassa ollut Matti Hongan johdolla 1773 rakennettu tapuli purettiin 1881. Kirkkosalin vuonna 1666 kalkitut maalaukset paljastettiin 1885, jolloin kiinteästä sisustuksesta purettiin lehteri ja penkit. Maalaukset restauroitiin ensimmäisen kerran 1926-1927 ja tällöin kirkkoon tehtiin uudet penkit.

Isonkyrön pitäjänkokous päätti 1843 vanhan kirkon korjaamisen ja laajentamisen sijaan rakentaa uuden kirkon, ja 1864 kirkonkokous päätti toteuttaa rakentamisen. Uusi kirkko rakennettiin 1874-1877. Kirkon suunnitelleet arkkitehdit C. A. Setterberg ja E. B. Lohrmann perustivat suunnitelmansa arkkitehti C. Th. Chiewitzin aiempiin piirustuksiin. Kirkko peruskorjattiin 1956.
Uuden kirkon viereen valmistui 1878 siunauskappeli, jonka on tidennäköisesti kirkon rakennustöitä johtaneen vaasalaisen rakennusmestarin suunnittelema. hautausmaa vihittiin käyttöön 1896. Siunauskappelin vieressä on 1918 perustettu, arkkitehti Matti Visannin suunnittelema sankarihauta-alue, jonne on haudattu yli 200 sankarivainajaa. Muistomerkkinä oleva Kyrön karhu ja punagraniittiset hautaristit ovat myös Visannin suunnittelemat.

Lisätietoa
C.F. Meinander, Etelä-Pohjanmaan historia I. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Helsinki 1950.
Riitta Pylkkänen, Isonkyrön vanha kirkko. Isonkyrön seurakunta 1954.
Jussi Salo, Isonkyrön uusi kirkko. Isonkyrön seurakunta 1977.
Mereth Lindgren, Att lära och pryda. Om efterreformatoriska kyrkmålningar i Sverige cirka 1530-1630. Stockholm 1983.
Tove Riska, Isonkyrön kirkon maalaukset. Ars. Suomen taide 1. 1987.
Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
Isonkyrön seurakunnan www-sivut, http://www.isonkyronsrk.fi/ (22.5.2009).
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; museo; pappila; ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema;

MATTI KIVINEN 80v 20.09.2017

MATTI KIVINEN
20.09.2017

Deutschland Reise 17-26.09.2017 Helsinki - Berlin - Plattkow - Lübeck - Hamburg - Plattkow - Wittenberg - Berlin - Helsinki

                                    Matti 80 Jahre in Kostanzes Tochter Antonia Tagebuch

IGA BERLIN 17.09.2017 

https://iga-berlin-2017.de/

Hotel an der Marienkirche

Schabbelhaus zu Lübeck

LUTHERSTADT WITTENBERG 

www.martinluther.de  

                 

 

                             GLAUBE = USKO                                                  HOFFNUNG = TOIVO

                                                             
                                                               LIEBE = RAKKAUS

LUTHER! 95 SCHÄTZE – 95 MENSCHEN

LUTHER YADEGAR ASSISI 360 PANORAMA 

www.wittenberg360.de

SELVIYTYMISOPAS

Kivikirkon Kansa ry:n vuosikokous – Liite Varautuminen huomiseen – projekti

Juha-Matti Arola

Kivikirkko ja sen kanssa on nähnyt monia sotia ja kriisitilanteita nuijasodan, ison vihan, nälänhätiä ja maailmansotia. Kaikista näistä ollaan selviydytty tähän päivään mennessä. Tänään nykypäivän ihmiset ovat tuudittautuneet elämään, jossa ruokaa, energiaa ja tavaraa riittää kaikkiin tarpeisiin eikä kriiseistä tarvitse välittää onhan edellisestä sodastakin kulunut jo 70 vuotta. Nyt uhkakuvat ovat kuitenkin nousemassa Suomenkin lähistöllä – pakolaiskriisi, Venäjän aktivoituminen sekä vastakkain-asettelu EU:n ja USA:n  kanssa, maailmanlaajuinen talouskriisi jne… Joten Kivikirkon kansalla olisi tässä suhteessa annettavaa…

Hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa mainittiin uutena projektina on Varautuminen huomiseen – projekti. Tavoitteena on kokoava sivusto/painotuote, jossa olisi konkreettisia tapoja , miten Kivikirkon kansa on vuosien saatossa pärjännyt erilaisissa tilanteissa, erityisesti kriisitilanteissa. Olen havainnut, että tietoa on olemassa netissä, mutta se on valitettavan hajallaan. Nyt Kivikirkon Kansa ry:n jäsenistöllä ja heidän verkostoillaan on paljon tätä tietoa mm. martoilla, partiolaisilla, armeijalla ja kotiseutuyhdistyksellä. Tehtävänä tässä olisi se, että tietoa julkaistaisiin nykyajan ihmiselle ymmärrettävässä muodossa, jotta he osaisivat varautua kriisitilanteisiin paremmin.

Tarjoan tähän projektiin aikaani, nettisivustoja ja niiden julkaisemista. Joko osana omaa lopunaika.fi – sivustoani tai omana Kivikirkon kansa ry:n sivustona omalla nettiosoitteellaan.  Samoin voin tarjota julkaisuja sosiaalisessa mediassa kuten Facebook ja Youtube. Esimerkiksi live-esityksen esittäminen onnistuu Youtubessa, jonka jälkeen se on katsottavissa nauhoitteena. 

Juha-Matti Arola

Ruusupurontie 478, 61500 Isokyrö

juha-matti.arola@virtuaalikonsultti.fi

040-5782509

USKO-RAVINTO-ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS

KANSAN SELVIYTYMISOPAS – MITEN VARAUDUMME TULEVAAN 

TIISTAINA 01.08.2017 18.00-20.00 KYRÖ DISTILLERY CO -KYRÖNMAAN MAATALOUSMUSEO OSUUSKUNNAN KOKOUSHUONEESSA MEIJERIN YLÄKERRASSA

Kahden vuoden tarina Matti Kivinen

Juha-Matti Arola esittelee selviytymisopas hankkeen.

Yrittäjät kertovat tarjolla olevista apuvälineistä.

Sinun arviosi ja odotuksesi oppaasta. 

Yhdistyksen vuosikokous, Väinö Pollari päättää yhdessäolon

Kivikirkon Kansan kirkkopyhä sunnuntaina 06.08.2017 10.00 Vanhassa kirkossa. Artturi Kivineva saarnaa, Kahvitarjoilu Kotiseutumuseossa, Matti Kivinen täyttää 80 vuotta 20.09.2017, merkkipäivän muistamiset voi osoittaa tilille  Kivikirkon Kansa FI0447271020074359 Tervetuloa! 

Kivikirkon Kansa ry:n hallitus

Veli-Matti Arolan rakentama sisällysluettelo:

USKO - RAVINTO - ENERGIA - TERVEYS - TURVALLISUUS

PERUSKYSYMYKSET:

1. Miten selviydyn, jos minulla ei ole uskoa/motivaatiota pysyä hengissä.

2. Mitä syön, jos kaupasta ei saa päivän evästä.

3. Miten selviän, jos töpselistä ei tule sähköä.

4. Miten varaudun elääkseni vielä huomennakin terveenä. 

5. Mitä teen, jos olet vaarassa.

OPASRAKENNE:

Tämä oppaan on kustantanut Kivikirkon Kansa ry, joka on Isossakyrössä toimiva yhdistys. Se on kirjoitettu etenkin omakotitaloasujien näkökulmasta, koska maaseudulla suurin osa asunnoista on omakotitaloja.

A. USKO

1. USKO ITSEESI

Selviytymiseen vaikuttaa olennaisesti se, että uskoo omalla toiminnallaan olevan vaikutusta. Varautumiseen vaikuttaa oma ymmärrys mahdollisista uhkista ja riskeistä sekä motivaatio, tiedot ja käsitys omista kyvyistä. Kotitalouksien varautumista lisäävät tekijät ovat häiriötilanteiden yleisyys, niiden kesto ja vaikutukset. /5/

Varautumisessa tärkeää on ymmärtää uhat, tehdä varautumissuunnitelmat sekä hankkia tarvittavat tarvikkeet ja harjoitella niiden käyttöä. Tällä kotitalouksien varautumisella vähennetään tehokkaasti onnettomuuksien haitallisia seurauksia. /5/

2. USKO JUMALAAN

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Katekismuksen 1. uskonkohdan mukaisesti /7/:

Uskontunnustuksessa on lyhyesti sanottu, mitä Jumala antaa meille ja mitä hän tekee hyväksemme. Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta. Mutta Jumala lahjoittaa meille uskon ja avaa sydämemme rakkaudelle.

Järkemme ei voi käsittää Jumalaa. Hänen olemuksensa syvyydet jäävät myös uskovalle salatuiksi. Jumala on kuitenkin ilmoittanut meille itsestään kaiken, mikä on tarpeen, jotta voimme elää uskossa häneen.

Jumala lähestyy meitä Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Hän on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on luonut kaiken, hän on tullut kaltaiseksemme Pojassa ja hän on läsnä Pyhässä Hengessä. Jumala ei ole pelkkä kaukainen alkusyy eikä persoonaton voima, vaan hän vaikuttaa luomakunnassa ja historiassa ja kohtaa meidät henkilökohtaisesti.

Uskontunnustus on Jumalan hyvien tekojen ylistys. Samalla kun pyydämme uskoa itsellemme, kiitämme Jumalaa hänen rajattomasta rakkaudestaan. Uskossa otamme vastaan Jumalan lahjat ja turvaamme häneen, pidämme hänen lupauksiaan tosina ja uskallamme heittäytyä niiden varaan. Kirkon yhteinen usko tukee meitä myös silloin, kun oma usko horjuu.

	Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. (Ps. 100:3)
	Jeesus sanoi: ”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.” (Matt. 10:32)

B. RAVINTO

1. VARAUTUMINEN

VESI

• Kun sähkö on poikki, vettä ei tule

-- Varaa vettä astioihin sähkökatkoksen uhatessa esim. hanalliset kanisterit ja tynnyrit käteviä

-- Pidä kaivo käyttökunnossa, varaudu vedensuodatuslaitteistolla pahimman varalle

-- Älä käytä vettä katolta, lumesta tai sateesta muuhun kuin esim. vessanpönttöön ja peseytymiseen, koska se on steriiliä vettä eikä siten juomakelpoista

RUOKA

• Kun sähkö on poikki, kaikki kaupat mukaanlukien ruokakaupat sulkevat ovensa

-- Pidä itselläsi kotivara /3/

1. Tärkein vesi tai muuta juomaa 16 l / henkilö / viikko
2. Muut välttämättömyystarvikkeet esim.

Nimike	Määrä / hlö / vko (kg tai kpl)
Peruna	1,00
Riisi	0,10
Makaroni	0,25
Ruokaöljy	0,05
Voi	0,05
Margariini	0,10
Sokeri	0,10
Maitoa	1,00
UHT-maitoa	0,50
Maitojauhetta	0,5
Juomia	1,00
Vettä	15,00
Leipää	0,50
Hedelmiä/marjoja	1,00
Vihanneksia/juureksia	1,50
Lihaa	0,75
Eineksiä	0,75
Herkkuja	1,00
Talouspaperia	0,75
WC-paperia	2,00
Pyykinpesuaine	0,20
Astianpesuaine	0,10
Konetiskiaine	0,05
Käsisaippua	0,05

2. LUONNON ANTIMET

Suuri osa villiruoaksi kerättävistä kasveista on tavallisia niittyjen, pientareiden ja
metsien kasveja. Myös luonnolle haitallisten vieraslajien joukossa on elintarvikekäyttöön sopivia kasveja, ja niiden keruu onkin suoranainen
luonnonsuojeluteko. Luonnonvaraisia rauhoittamattomia kukkia, yrttejä ja muita vastaavia kasveja voi pääsääntöisesti kerätä jokamiehenoikeudella. Kasvien maanpäällisen osan kerääminen ja pienessä mittakaavassa myös juurineen otto on sallittua. Sillä ei ole väliä, aikooko kasvin syödä vai kuivattaa kortin koristeeksi. /6/

Villiyrttien keruussa olennaisinta on kasvien tuntemus. Näin ei vahingossa kerää myrkyllisiä kasveja. Lajituntemus on tärkeää myös, jotta ei kerää rauhoitettuja kasveja tai kasvinosia. Niiden kerääminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Hyvä käytäntö on ottaa kasveja kustakin paikasta vain sen verran, että kasvusto säilyy edelleen kasvupaikalla elinvoimaisena. Kasvuston niittäminen ei ole jokamiehenoikeutta vaan vaatii sopimista maanomistajan kanssa. Puun osia, kuten kuusen kerkkiä tai männyn ja katajan vuosikasvuja ei saa ottaa ilman maanomistajan suostumusta, koska rikoslain mukaan ne ovat puun osia, joiden
ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuteen. Myös pakuri on puun kasvannainen, eikä sen kerääminen kuulu jokamiehenoikeuteen. Sammalen ja jäkälän keruuseen tarvitaan myös maanomistajan suostumus. /6/

Toisen maahan ei keräilystä tulisi jättää pysyviä jälkiä siten, että se aiheuttaa maanomistajalle vähäistä suurempaa haittaa. Toisten pihoilta ei myöskään saa kerätä kasveja. Luonnonsuojelualueilta, kuten kansallispuistoista ei saa kerätä kasveja, vaikka niissä saakin sienestää ja marjastaa. Hyvä apu sopivien kasvien valintaan on Eviran kokoama alla oleva taulukko elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista. Taulukon kasvien joukossa ei ole myrkyllisiä tai rauhoitettuja lajeja. /6/

KASVILAJI - KASVINOSA - KÄYTTÖTAPA
Ahomansikka - Lehdet - Yrttijuomat
Islanninjäkälä - Kokonaan - Keitot, muhennokset, yrttijuomat
Kamomillasaunio - Kukinnot - Yrttijuomat
Kanerva - Kukat - Yrttijuomat
Koivu - Lehdet - Yrttijuomat, salaatit
Kultapiisku - Kukinnot - Rohdos
Ketunleipä eli käenkaali - Lehdet, kukinnot - Salaatit
Lillukka - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat
Maitohorsma - Lehdet, versot - Yrttijuomat, salaatit, keitot, muhennokset
Mesiangervo - Lehdet, kukinnot - Yrttijuomat
Mesimarja - Lehdet - Yrttijuoma
Mustaherukka - Lehdet - Yrttijuomat
Mustikka - Lehdet - Yrttijuomat, salaatit
Niittysuolaheinä - Lehdet - Salaatit
Nokkonen - Versot - Keitot, muhennokset, yrttijuomat
Peltokanankaali - Lehdet, versot, kukat - Salaatit, muhennokset
Peltokorte - Versot - Yrttijuomat
Poimulehdet - Lehdet - Salaatit, keitot, muhennokset, yrttijuomat
Puna-apila - Kukinnot, lehdet - Yrttijuomat, keitot, muhennokset, salaatit
Puolukka - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat
Savikat - Lehdet, versot - Salaatit, muhennokset
Siankärsämö - Kukinnot, lehdet - Yrttijuomat, mausteet,
Vadelma - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat
Valkoapila - Kukinnot, lehdet - Keitot, muhennokset, salaatit, yrttijuomat
Vesiheinä eli pihatähtimö - Versot, kukat  - Salaatit
Voikukka - Kukinnot, lehdet - Salaatit, keitot, muhennokset, mauste
Vuohenputki - Lehdet - Keitot, muhennokset, salaatit, mauste

C. ENERGIA

1. SÄHKÖ

• Katkaise virrat kodin sähkölaitteista - jätä yksi lamppu päälle, jotta tiedät sähköjen palautuneen /1/ s.2
• Älä koske viallisiin sähkölinjoihin /1/ s.2
• Valaistukseen käytä kynttilöitä palattomattomalla alustalla ja patterikäyttöisiä valaisimia /1/ s.3
• Käytä yksivaiheista bensiiniagregaattia, josta johdetaan sähkö tarvittaviin kohteisiin esim. jääkaappi ja pakastimet erillisillä jatkojohdoilla TAI käytä kolmivaihevirtaista diesel-aggregaattia, joka voidaan liittää suoraan varavoimaksi talon sähkötauluun ja tankata esim. omakotitalon polttoöljysäiliöstä pistoolilla tai varakanistereista TAI käytä traktorikäyttöistä aggregaattia järeämpään tarpeeseen esim. eläintiloilla
• Elektroniikan suojaamiseksi sähköhäiriöiltä esim. ukkoselta tai aggregaattisähköltä suositellaan UPS-laitetta, joka akunomaisesti suojaa elektroniikkaa ja antaa puoli tuntia aikaa keskeneräisten töiden tallentamiseen /1/ s.10

 

Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta

Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta

2. LÄMMITYS

• Kun sähkö loppuu

-- Vesikiertoinen keskuslämmitys ei toimi, hanki välipistoke kiertovesipumppuun, johon voit liittää aggregaatin tai akun inverterillä (300 w:n invertteri riittää ja 60 Ah:n akku yöksi). Hyvä idea on antaa aggregaatin levätä yön ja ladata vara-akkua taas päivällä aggregaatilla.

-- Sähkö- ja maalämpölämmitykset eivät toimi, joten vaaditaan vaihtoehtoinen lämmitys esimerkiksi takka tai öljy-/puulämmitys

3. LIIKKUMINEN

• Kun sähkö loppuu

-- Bensa-asemat ja -automaatit lakkaavat toimimasta, varaudu lisäkanistereilla esimerkiksi 60 l bensaa/dieseliä saa säilyttää omassa autotallissa (lähde: /2/)

-- Maaseudulla yleiset tilatankit tulevat yhä suurempaan arvoonsa, joiden polttoaineella voi tehdä vaihdantakauppaa muihin tavaroihin

-- Huomioi liikkuminen polkupyörillä, mopoilla ja hevosilla, jos sellaisia on lähistöllä ja käytettävissä

• Kun polttoaineesta on pulaa

-- Sähköautot ja hybridiautot voivat vielä liikkua, jos sähköä on saatavissa, mutta sähkönkin saanti vaarantuu, kun polttoaineet loppuvat

D. TERVEYS

Kesän ensiapuohjeet (Suomen Punainen Risti)

https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/kesan_ensiapuohjeet_2016.pdf

Talven ensiapuohjeet (Suomen Punainen Risti)

https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/talven_ea-ohjeet_2016-17_muotoiltu.pdf

E. TURVALLISUUS

1. OMA VARAUTUMINEN

- Varaudu paristokäyttöisellä radio, jotta voit seurata tiedotteita, koska internet-yhteydet eivät toimi

- Muut välttämättömyystarvikkeet /3/:

• lääkkeet
• tölkinavaaja
• hygieniatarvikkeet
• vaipat yms.
• tuorekelmut, teippi, muovipurkit
• joditabletit
• taskulamppu ja paristot
• kynttilät ja tulitikut
• lemmikkieläinten tarvikkeet
• käteistä rahaa (pieninä seteleinä 20 €, 10 € ja 5 €)

- Radioaktiivisessa laskeumassa ydinonnettomuuden tai ydinsodan sattuessa /4/:

• suojautuminen sisälle

-- sisätiloissa pitää pysyä, kunnes radioaktiivinen pilvi on ohittanut paikan

-- kaikki ruokatarvikkeet pitää laittaa ilmatiiviisiin laatikoihin

-- kaivot tulee suojata muovilla

-- ilmanvaihto ulkoa tulee estää laittamalla ilmanvaihtoventtiilit kiinni ja ikkunat pitää tiivistää

• joditablettien ottaminen

-- viranomaiset saattavat pyytää ottamaan joditabletteja, jos hengitettävässä ilmassa on suuria määriä radioaktiivista jodia

• liikkumisen rajoittaminen

-- onnettomuustilanteessa ei voi liikkua enää vapaasti, vain erityisestä tarpeesta voidaan onnettomuusalueelle mennä

• maataloustuotannon suojaaminen

-- maatalouseläimet pitää laittaa sisätiloihin ja niiden juomaveden saanti pitää turvata

2. TOIMINTA KRIISITILANTEESSA KYLÄ/KUNTATASOLLA

- Pitkässä sähkökatkoksessa matkapuhelimet eivät toimi, joten tulisi olla vaihtoehtoinen tapa hälyttää apua esim. radioteitse tai tietyssä paikassa

3. MOTIVAATIO PUOLUSTAA ITSEÄSI, PERHETTÄSI JA MUITA

- Kriisitilanteessa parhaista ystävistä saattaa tulla vihamiehiä tai omalle kodillesi saattaa tulla suuria määriä tuntemattomia ihmisiä esimerkiksi suurista kaupungeista etenkin maaseudulle kerjäämään ruokaa ja he voivat käyttäytyä aggressiivisesti

 

Lähteet:

/1/ Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta

http://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/pahasti_poikki_-_nain_selviat_pitkasta_sahkokatkosta.html#material-view

 

/2/ Pelastustoimi - Tavaroiden säilytys

http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-palon-syttyminen/noudata-saannoksia/tavaroiden-sailytys

 

/3/ Kotivara

http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/-Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Kotivara 

  

/4/ Ydinlaskeumalta suojautuminen

http://www.stuk.fi/web/selkosivut/sateilyvaara-ja-suojautuminen/suojautuminen

 

/5/ Kotitalouksien varautuminen Suomessa - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=03718850-a8d7-4ced-90fc-48432a6683f3 

 

/6/ Jokamiehenoikeus luonnonvaraisten kasvien ja villiruoan keräilyssä

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/villiruoka-kasvit.pdf

 

/7/ Suomen Evankelis-Luterilaisen Kirkon Katekismus

http://katekismus.fi/uskontunnustus/12.html