keskiviikko 9. marraskuuta 2016

WORLD JAMBOREE NIAGARA ON THE LAKE 1955


8TH WORLD JAMBOREE NIAGARA ON THE LAKE 18-28.08.1955

Partioliikkeen 50-vuotisen historian ensimmäiselle Amerikan Jamboreelle lähti Svenska Scoutunionen kutsusta 97 pohjoismaista partiolaista 9 Suomesta.
Vaasan Metsäveikkojen Jaakko ja Matti Kivinen matkasivat 23.07-31.08.1955  Skandinaavian partiolaisten ryhmässä Jamboreelle Kanadaan. Vaasasta junalla Helsinkiin, laivalla Tukholmaan. Bromman lentokentältä SAS:in koneella Kööpenhamina - Prestwick Skotlanti -
Gander New Founland ja New York, 20 tunnin lennolle.

Bussimatkalla "Idlewild" lentokentältä Manhattanille totesin, etten enää pysty tallentamaan kaikkea nähtävää muistiini. Suomessa tiesin jokaisen polun ja tien yhdellä käynnillä. Nyt pitää ilmeisesti keskittyä olennaiseen. New York Manhattan neljässä päivässä. Pilvenpiirtäjät hämmästyttivät ja katuvilinässä näimme kaikenlaisia ihmisiä. 42. kadulla 3. avenuella Yellow taxit huristivat kuutta kaistaa rinnakkain. "Sassin Jussi" oli oppaanamme  ja tarjosi ensimmäisen Coca-Colan.
Pelastusarmeijan talossa Amerikan suomalaiset ottivat meidät hoitoonsa, asuimme perheessä Bronxissa 115 kadulla. Maan alaisella junalla löysimme majapaikkaamme vaikka junia kulki kolmessa putkessa päällekkäin. Aamulla emäntä antoi ohjeet: ottakaa ensi saueri ja sitten sinsureenia friisistä. Finenglskaa on varmasti helpompi oppia kuin englantia.


Empire States buildingin kattoparvelta näimme Manhattanin allamme. Vapauden Patsas, Rockefeller Center, Radio City Music Hall, Yankee Stadium ja YK:n päärakennus.  Dag Hammarskjöldin toimistossa poikia kuvattiin ja kaikki kokoustilat näytettiin. Suomi ei vielä ollut YK:n jäsenmaiden joukossa.

Greyhound Busseilla New York - Philadelphia - Washington - Virginia - Cincinnati - Indianapolis -  Chicago - Geneva - Rockford -  Minneapolis - Duluth - Detroit - Niagara - VIII World Jamboree Niagara on the Lake. Lassi Koho  oli suomalaisen ryhmän johtajana koko matkalla.


VIII WORLD JAMBOREE NIAGARA-ON-THE-LAKE ONTARIO CANADA

U.S.A:n kiertomatkan jälkeen olimme 18. elokuuta leiripaikalla Kanadassa. 10 000 partiolaista 60:stä
maasta leiriytyi kymmeneksi päiväksi pienen Niagara-on-the-Lake -kaupungin rantakentälle. Päivä Niagaran putouksilla oli kaikille unohtumaton kokemus. "Kuinka moni oli yrittänyt laskea putouksesta tynnyrissä säilyen hengisssä", oli keskusteluissa suuri kysymys. Putouksen voiman nähtyään ei vastauksella enää väliä.
Torontossa CANADIAN NATIONAL EXHIBITION näyttely 27.08.1955 oli viimeisen päivän ohjelmassa. Tämä näyttely on järjestetty vuosittain 1879 lähtien. Kahdessa viikossa vierailijoita on yli 3 miljoonaa.

Vaasan Metsäveikkojen jälki Jamboree leirien historiassa. Jaakko ja Matti Kivinen



perjantai 26. elokuuta 2016

HEIKKI KAMPPINEN


                                  HEIKKI KAMPPINEN 

                                                           30.06.1937 - 08.08.2016



Mauri Puharinen Raimo Havusela  Pentti Airenne  Simo Mäkipää  Leo Vuorenlinna  Heikki Aurell
Heikki Paasiala  Pentti Korvo   Eeli Marttunen   Matti Merikallio   Lauri Palomäki   Reijo Linnolahti
Heikki Kamppinen   Markku Oksala   Matti Kivinen   Jyrki Hägglund   Juhani Syrjämäki   Leo Hällström   Antti Martonen

























tiistai 19. heinäkuuta 2016

KIVIKIRKON KANSAN KIRKKOPYHÄ 31.07.2016


KIVIKIRKON KANSA 

ISONKYRÖN VANHASSA KIRKOSSA

Kivikirkon Kansa valloitti Isonkyrön Vanhan kirkon ja Kyrönjoen rantakentän näytelmässä vuosina 2002 ja 2003.
Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina 31.07.2016 kutsumme Sinut KIVIKIRKON KANSAN JUHLAMESSUUN VANHAAN KIRKKOON KLO 10.00 ja kirkkokaffille Kotiseutumuseoon messun jälkeen.





Vöyrin pappi

2002-2003 elimme uudelleen Nuijasodan aikaa. MTV julkaisi tämän kirjoituksen

KIVIKIRKON KANSA - ETELÄ-POHJANMAAN HISTORIAA TEATTERIN KEINOIN
Isonkyrön historiallisen kivikirkon maisemissa esitettiin kymmenen vuotta sitten näytelmää "Kivikirkon kansa". Se kertoo tapahtumia eteläpohjalaisten elämästä 1500-luvun lopulta Suomen itsenäistymiseen asti.
Isonkyrön vanha kivikirkko on todistanut monta historiallisesti merkittävää tapahtumaa. Muun muassa Nuijasotaan johtanut isokyröläisten talonpoikien kapina alkoi juuri siellä vuonna 1596. Onkin luonnollista, että näytelmä esitetään juuri kirkon "markilla". Se oli itse asiassa ohjaaja Manne Heikkilän ehto. Myös läheisen kotiseutumuseon rakennukset ympäristöineen imaisevat katsojan luonnollisella tavalla oikeaan aikakauteen.
-Näytelmä kuvaa eteläpohjalaisuuden ydintä: uskoa oikeuden voittoon, pelottomuutta taistella vääryyttä vastaan, horjumatonta uskoa itseen ja oman asian oikeutukseen, kuvaa Aaro Harju käsiohjelmassa. Harju on käsikirjoittanut näytelmän Artturi Leinosen teosten pohjalta.
Tarkkaan historian kuvaukseen näytelmä ei pyri, vaan ajat ja paikat ovat osittain fiktiivisiä. Sopivasti huumorilla höystettynä se esittelee poikkileikkauksen pohjalaisuuden olemuksesta.
-Tämä ei ole oikeastaan kesäteatteria, vaan historian kerrontaa paikkakunnan jäljelle jääneitten ihmisten voimin, sanoo näytelmässä Vöyrin kirkkoherraa esittävä Matti Kivinen.
Vanhan kirkon tantereella tömistääkin 111 harrastajanäyttelijää ja joukko hevosia.
(MTV3)
 Kivikirkon Kansan Juhlamessun jälkeen kirkkokaffeilla Kotiseutumuseon tuvassa Risto Knaapi kiittää juhlakansaa.
Esko Petäjä, Risto Knaapi, Manne Heikkilä, Saara Kivinen, Pirjo Hiipakka, 


torstai 7. heinäkuuta 2016

CO-TO


Ylioppilasteatteri CO-TO Puolan GDANSKISTA vieraili Suomessa helmikuun alussa 1960.
Kiertueen järjestivät Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan Kulttuurivaliokunta yhdessä Helsingin Ylioppilasteatterin kanssa. CO-TO esiintyi Vaasan Tyttölyseon juhlasalissa 1. ja 2.2.1960, Turun Kauppakorkeakoulun juhlasalissa  4. ja 5.2.1960 ja Helsingissä Kansallisteatterissa 8. ja 9.2.1960.
ZRZESZENIE STUDENTÓW POLSKICH Puolalainen Gdanskin Ylioppilasyhdistys lähetti CO-TO teatteriryhmän Suomeen.

Tanu Manninen Vaasan Tyttölyseon kuvaamataidon opettaja valmisti ohjelmalehtisen seurueelle.





Ohjelmalehtisen vahvistivat näyttelijät nimikirjoituksellaan



Vaasassa vieraat asuivat Aira ja Rento Kivisen kotona. Siellä he pääsivät ensi kertaa saunaan Sokeritehtaan rannassa Vaskiluodossa. Heikki Kivinen avasi saunan edessä olevan avannon ja Matti Kivisen ohjauksessa kaikki pojat kastautuivat meressä.



Jerzy Markiewicz muisteli kesällä 2015 Varsovassa tätä matkaa ja antoi valokuvia ryhmästä. Vuonna 1960 hän järjesti CO-TO teatterin vierailun Suomeen. Matti Kivinen sai Helsingin Ylioppilasteatterilta kiitokseksi uusimman Helsinki teoksen.



sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

SAARA 80 VUOTTA 01.07.2016

SAARA KIVINEN

Saara Fredrika Renko on syntynyt 01.07.1936

Rengon taloon Isonkyrön Lehmäjoelle. Isä Aarne Renko hoiti maanviljely- ja karja-tilaa sisarustensa kanssa ja äiti Aino Renko oli opettajana Luomankylän koulussa.
Saara muutti Vaasaan oppikouluun ja pääsi ylioppilaaksi Vaasan Tyttölyseosta 1955. Turun koulusta opettajaksi Vaasaan 1957. Saara ja Matti Kivinen vihittiin Rengon talon pihassa 08.08.1959.
Kuuden vuosikymmenen matka Isokyrö - Vaasa - Lyypekki - Jyväskylä - Hampuri - Helsinki - Kauniainen - Lehmäjoki on merkinnyt perheen elämää. Lehmäjoki on aina ollut ensimmäinen koti.



Saara on saanut matkallaan jo kaiken tarpeellisen. Voit onnitella Saaraa auttamalla Mufindin Lapsia


Sinulla on mahdollisuus maksaa Saaran onnittelu-lahjoituksesi Mufindin Ystävät yhdistyksen tilille FI25 1838 3000 0168 73 viitenumero 8989

Mufindin Ystävien missio
"Tarjota suojaa, ravitsemusta, koulutusta ja terveydenhoitoa uhanalaisille lapsille ja perheille Tansaniassa Mufindin alueella; estää HIV/aidsin leviämistä, opettaa elämäntaitoja (kieliä, taloudenhoitoa, ammattitaitoja ja omatoimisuutta) sekä luoda tukiverkostoja ja mahdollisuuksia tuleville sukupolville."

Saaran sukulaiset ja ystävät kokoontuvat Hunurijärvelle Härmään 01.07.2016

SAARA KIVINEN 80 VUOTTA 01.07.2016
HÄRMÄN HUNURIJÄRVI 12.00-16.00

Matkailukeskus Hunurijärvi Oy Hunurintie 149, 62300 HÄRMÄ Puh. 0400 362 151
kalevi.hanhimaki@nic. www.hunurijarvi.

KERRO TULOSTASI matti.kivinen@iki.fi 050-2774
Saara Kivinen Rengontie 14, 61520 LEHMÄJOKI

Tervehdys Saaralle FI03 1031 5001 9340 82

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

LUOKKA 1957 HEIKKI AURELL

VAASAN LYSEON YLIOPPILASLUOKKA 1957 LUOKKAKOKOUS

Vaasan Lyseon Luokka 1957 luokkakokous jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina 12.00-14.00  Vaasassa.

HEIKKI AURELL´in vaimo Sirkku kuoli joulukuussa 2014. Olemme saaneet Heikin osalliseksi luokkakokouksiimme nyt useammin. Tapaamisista saamme raportin. Tässä vuoden 2016 ensimmäisestä kokouksesta viesti.

Sent: Friday, January 8, 2016 6:16 PM


Luokkakokous Rossossa 8.1.2016.

Muistio kokouksesta: Vahvuus 7 h, erikoisjäseninä Heikki Aurell ja Matti Kivinen Helsingistä uskaltautuneina Pakkas-Suomen läpi Vr:llä jonka kalusto sammui Seinäjoelle ja loppumatkan tulivat bussilla! 
Siis HA, MK,AM,MO HP,SM,LV osallistujina.Tilaisuus aloitettiin Ravintoloitsijan kolmella kameralla ottamilla kuvilla, keskustelut alkoivat niin rivakasti että salaattipöytäkin unohtui ja siirryimme nauttimaan suoraa perinteistä lohikeittoa,joka on keittiössä opittu valmistamaan Antin ohjeiden mukaan, siis erittäin maukasta, Kahvin kanssa pitkämatkalaisia kehotettiin ottamaan vihreän pöydän antimia jatkeeksi muuten oli siniraitaisia piparminttu karamelleja!
Keskustelun aiheet olivat poikkeuksellisen värikkäitä ja moninaisia,
Muisteltiin vanhoja koulukavereita joista tällä kertaa m.m. Bimppeä/Martin Blomquistia (Liikenne - ja pienkonelentäjä ) Risto Arosta (Liikennelentäjä) Raimo Mattilaa (Osastopäällikkö Vaasan Keskolla).Heikki väritti keskustelua Opettajan työstään Aleksis Kiven koululla Kalliossa/ Erityisopettajana erittäin vaikeille nuorille sekä
" Lastenlinnan" lukihäiriintyneiden  lapsipotilaiden ( Perinnöllisyys; tapaturma jne syitä ) opettamisesta Heikin Klinikkahuoneessa!
Matti kertoi Finlandia-talon ajalta Paavin ( Puolalainen ) vierailusta, vastaanottoseremoniasta, sekä Vaasan Lyseon arvokkaan kirjaston digitalisointi työstä johon on Velyn avustuksella saatu tukea. Koulu aikoinamme oli Koe-seuralla perinteisesti tapana käydä kunnia käynnillä Sakari Topeliuksen patsaalla, joten 14.1. on pian taas käsillä joten kävimme lopuksi vielä tarkastamassa patsaan tilan, joka havaittiin hyväksi purevassa talvipakkasessa. Heikki ja Matti kiirehtivät !5.00 Pendoliinoon, värikäs tapaaminen oli päättynyt, seuraava kokous on 5.2,2016. Rossossa!
parhain talvisin terveisin Leo.  Antin kuva-avustuksella.


Markku Oksala Heikki Paasiala Leo Vuorenlinna Antti Martonen
Heikki Aurell Matti Kivinen Simo Mäkipää

TOPELIUKSEN PATSAS Heikki halusi käydä patsaalla Luokka 1957 kuukausi kokouksen jälkeen

                                          Leo Vuorenlinna Heikki Aurell Heikki Paasiala

 
Heikki Aurell tarkasti myöhemmin myös Topeliuksen patsaan Helsingissä.

Kävimme Visavuoressa 10.11.2015. Ajoimme syksyisen Suomen läpi Helsingistä Isoonkyröön hakemaan ohraryyni pusseja joulupöytään.

Kari Suomalaisen Kari-paviljongin näyttely oli vaikuttava pilapiirrosten ihailijalle.

Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee Sääksmäellä


Heikki Emil Wickströmin yhdestä puusta veistetyssä tuolissa

Sutelan myllyssä mylläri Simo Konttas  seuranaan

Matti Merikallio    Heikki Aurell    Matti Kivinen
Munkkiniemen rannassa

Heikki Aurell Munkkiniemessä

Matti Merikallio  Heikki Aurell  Matti Kivinen  Leo Vuorenlinna
Carusell ravintolan edessä Kaivopuiston rannassa 03.06.2015.



perjantai 22. huhtikuuta 2016

VAASAN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJAT


Arvoisat Vaasan vaalipiirin kansanedustajat

Teidän valtanne alueelle suunnitellaan kolmea hallintomaakuntaa. Kolmen maakunnan asiat on parempi hoitaa yhden maakunnan mallilla. Pyydämme teitä valvomaan meidän äänestäjien etua lakipykäliä rustatessanne. Haluamme auttaa teitä kansan tiedoilla ja kokemuksilla, jos sallitte, Kolmen Pohjanmaan asiat voidaan hoitaa yhdessä.

Pohjanmaa + Etelä-Pohjanmaa + Keski-Pohjanmaa = Pohjanmaa

Kutsumme Teidät arvon kansanedustajat katsomaan miten Pohjanmaalla asiat hoidetaan.

Kivikirkon kansa ry, Kyrönmaan Maatalousmuseo Osuuskunta, Sirpistä Puimuriin, 1700-luvun markkinat, Isonkyrön Kotiseutumuseo, Karoliinikeskus, Isonkyrön Matkailun Edistämiskeskus, Kyrö Distillery Company ja Napuen Mamsellit







Kansanedustaja Susanna Koski Vaasan vaalipiirin kansanedustajien puolesta otti vastaan Pohjalaisten viestin ja kutsun. Oltermannin sauvaa olivat kantamassa  Matti Rinta-Kohtamäki, Aulis Nuuja, Kalle Eerola, Tapani Ala-Reinikka, Ismo Nuuja ja Matti Kivinen 


sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

POHJANMAA - POHJANMAA - POHJANMAA

POHJANMAA

ISOKYRÖ OLTERMANNINTIE 6 LAUANTAI 05.03.2016 14.00-16.00

Pohjalaiset tunnustelevat tulevaisuuden maakuntahallinnon mallia. Kolme Pohjanmaata yhdessä on asukkaille paras ratkaisu. Naapurin menestys on meidän yhteinen hyvä.

1700-luvun markkinat, Kyrönmaan Maatalouskone Museo Osuuskunta, Sirpistä Puimuriin tekemisen tapahtuma, Isonkyrön Matkailun Edistämiskeskus, Kyrö distillery Oltermannijuuston meijerissä, Perttilän silta Kyrönjon yli,  Kivikirkon Kansa ja Vanha kivikirkko 1304.

Päätettiin  kutsua vallanpitäjät ISOONKYRÖÖN  kuulemaan miten uusi hallinto on rakennettava. POHJANMAAN asiat hoidetaan yhdestä paikasta.

Sivistys ja koulutus kaikille samalla mitalla.

Lasten, vanhusten, sairaiden ja terveiden hoitaminen yhdellä kaavalla.

Koti, liikkkuminen ja turvallisuus yhteisvoimin.

Kaikille maakunnille malliksi.

Moon oikias, soot vääräs, soon vääräs, moomma oikias, tootta vääräs, noon vääräs.





keskiviikko 10. helmikuuta 2016

POHJANKYRÖN MAAKUNTA

POHJANKYRÖN MAAKUNTA

Maakunnat hallintokuntina KESKIPOHJANMAA, ETELÄPOHJANMAA ja POHJANMAA ovat valtakunnan heikoimpia. Laihialaiset haluavat mieluimmin liittyä yhteen POHJANKYRÖN MAAKUNTAAN. Yksi POHJANMAA on vahva ja elävä kaikille asukkaille.

Hallitus on ehdottanut Pohjanmaan pilkkomista. Alueen kansanedustajat voisivat nyt kuunnella kansaa. Maakuntien yhdistäminen on tulevaisuuden mahdollisuus. Mitä me nyt teemme.

Suomen Turkuun perustettiin ensimmäinen piispan istuin 1278. Isonkyrön Vanhan kivikirkon päädyssä on vuosiluku  1304. Pohjankyrön papin hoidossa oli kansan hyvinvointi.

KIVIKIRKON KANSA kymmenen vuotta sitten herättää arvostuksen ja muistelun mielen. Vanhassa kivikirkossa ja kotiseutumuseon pihapiirissä eli kahtena kesänä Nuijasotaan nouseva kansa. Tuhannet vieraat halusivat tulla katsomaan miten kivikirkon kansa kestää mahdottomat koettelemukset.
Isonkyrön Pappilan yläkerrassa syksyllä 2004 perustettiin Kivikirkon Kansa ry Isonkyrön Vanhan kirkon tapahtumien tukemiseen.

Kivikirkon kansa on elänyt kirkon piirissä yli tuhat vuotta. Kutsumme väen Isonkyrön Pappilaan perjantaina 5. helmikuuta 2016 klo 16.00 - 18.00 ajatuksella "Miten minä voisin auttaa muita."

Artturi Kivineva arvioi tämän ajan tapahtumat.
Matti Kivinen kutsuu Kivikirkon Kansan Isonkyrön Vanhan Kirkon vuoteen 2016.
Eeva-Liisa Lepistö esittelee paikallishistorian opetuksen Isonkyrön kouluissa 2016
Aulis Nuuja kertoo maakunnan ihmisten halusta yhteiseen tekemiseen 2016
Juha-Matti Arola kertoo kokemuksistaan ja on lupautunut kokoamaan opin
MITEN KIVIKIRKON KANSA SELVIYTYY.

 

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

2012 "WIR LEBEN IMMER NOCH" SAARA UND MATTI KIVINEN

2012 WIR LEBEN IMMER NOCH

Gute Freunde und Erlebnisreiche Umgebungen sind immer in unsere Erinnerung geblieben, Lübeck Edward Munchstrasse, Bad Schwartau Nachtigallensteg, Travemünde, Hamburg Roten Baumschaussee und Alster, Nienstedten Jürgensallee Elbe und Botanisches Garten, Berlin Marienbaderstrasse und Zoo, Plattkow Spreeufer, München Viktualienmarkt Frauenkirche und Kurbad am Isar, Krailling Mitterweg Naturanderwege und Starnberg, Mannheim, Clausthal-Zellerfeld Daniel Flachstrasse, Lindau Ludwigstrasse und Bodensee.

Inge und Christian Boye, Renate und Wolf Menken, Karl-Gerhard Hille, Hilde Schöckel Sigried und Dieter Willkomm,  Mathilde und Brigitte Reinhardt, Eberhard Conradi, Martin und Frauke Willkomm, Almuth und Klaus Kühn, Katharina und Söhnke Boye, Konstanze und Johan Wagner, Johannes und Kerrin Boye,  Katharina und Vincent Menken,

In Träumen wandere ich auf die Strassen in Kleinstädten, Wald Pfad oder Strand Ufer im Natur. Deutschland ist meine zweite Heimat. Da kann ich meine gute Freunde treffen.

2012 ist Finnland, Kinder und Enkelkinder für uns gewesen. Lauri ist seit Mai 2011 Geschäftsführer für YLE (Finnisches Rundfunk und Fernseh) gearbeitet. Er lebt in Helsinki, mit Frau Soile und die Töchter Ella und Leealiina. Soile hat eine Flickenfirma gegründet.

perjantai 29. tammikuuta 2016

SIMO PAAVILAINEN 15.09.1861-18.12.1945



SIMON MUISTIKIRJA 30.11.1939 – 31.12.1944



Simo Simonpoika Paavilainen talollinen s. 15.9.1861 Kaukola, k. 18.12.1945 Ruokolahti.
Katri Tuomaantytär Paavilainen os Rautiainen s. 25.3.1863 Kaukola, k. 21.3.1937 Kaukola.
Lapset: Simo, Eeva, Anna, Tuomas, Albert, Juho, Aino, Matti, Iida, Ville, Eero ja Eero.


”Tämä Simo Paavilainen oli paljon mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hän peri osan niistä puuhista isältään. Lisäksi hän oli kynämies ja kirjoitteli lehtiin, nimimerkillä Simonpoika. Katri hänen vaimonsa oli herttainen emäntä. Simo ja Katri olivat niin edistysmielisiä, että antoivat lastensa jatkaa opintojaan muissakin kouluissa kuin vaan naapurissa olevassa kansakoulussa.”
(Lähde: Lamminlahden Paavilaisten sukukirja 1999).

Allekirjoittaneen lisäykset kursiivilla. 20.12.2015 Jaakko Kivinen 


30 p Marraskuuta 1939.

(Simo oli 78-vuotias ja vaimonsa Katri oli kuollut kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin 74 vuotiaana)

30 päivä Marraskuuta W 1939. Alkoivat Wenäläiset sodan ja rupesivat rajan yli ampumaan. Suomen armeija komennettiin rajoille. Ja reserviläiset, jotka olivat kutsuttu lokakuussa kertausharjoituksiin koottiin mukaan.


W 1939. Joulukuun 25. 26. ja 27. p. pommittivat ryssät Kaarlahden asemaa ja sitä ympäristöä niin, että se rupesi pelottamaan. 28. päivän aamuna päätin muuttaa salolle turvallisempaan paikkaan. Wille Pessin kanssa pääsin Kortteensalmelle ja siitä Ojapellolle Iita sisareni (Iida 58 v) ja Antin (Iidan  aviomies 63 v) luo ja siellä oli rauha olla.

Vuosi 1940

Tammikuun kuluessa W 1940 ei tapahtunut mitään mainittavaa. Pakkanen oli useana aamuna 30 ja 40 asteen välillä, tupa jäähtyi kylmäksi aamuyöstä. Heillä oli Ratio. Siitä kuultiin sota tapahtumat. Sisareni (Iidan) poikijakin oli neljä rintamalla. Pekka (43 v), Lauri (28 v), Aapo (21 v) ja Niilo (18 v). Toiset pojat olivat tulilinjalla Kannaksella. Niilo oli tähystäjänä Kaukolan kirkontornissa. Helmikuun lopulla tuli tieto rintamalta, että Lauri on kaatunut, mutta ruumista ei löytynyt mistään. Hautajaiset pidettiin ja ruumis siunattiin lepoon tuntemattomaan paikkaan. Sisareni molemmat vävytkin olivat Korpiselän rintamalla ja jäivät henkiin.
Maaliskuun alussa evakuoitiin Kaukolaiset Huittisiin. 5. päivän iltana haki Tuomas (Simon poika
49 v) minun Ojapellolta Kaarlahteen (Kaukolan kunnan kylä ja rautatieasema). 6. päivänä pakattiin vaatteet, talousastiat ja ynnämuut pienet tavarat laatikkoihin ja vietiin asemalle ja osotettiin Äetsän asemalle. Me ihmiset saimme Suojeluskunnan huostassa olevia hevosia yhden hevosen ja miehen Juha Särkisen kyyditsemään meitä Parikkalaan. 7. p. Menimme Matti Soikkelin taloon. Siinä söimme, joimme ja lepäsimme sen päivän.

(Lähde: Lamminlahden Paavilaisten sukukirja 1999)

7 päivän iltana ajoimme Syväoron asemalle (Parikkalassa). Siitä laitoimme hevosmiehen takasin Kaarlahteen ja käimme evakkojunaan. Onneksi pääsimme ihmisvaunuun. Se tupattiin kyllä hyvin täyteen. Siihen tuli 10 Kirvun akkaa. Niillä oli kaikilla lapsia, 4 ja 5 lasta kullakin ja sitten työnnettiin vielä Kirvun Wasikkalan ukkoja ja ämmiä vaunu täyteen. Niin että ahdasta siinä oli. Kahdeksas päivä ja seuraava yö meni vielä jotenkin. Mutta 9. päivänä lapset itkivät ja ämmät uikuttivat, kun maidot pulloista loppuivat. Meijän Warpulla (Simon miniä, Tuomaan vaimo 47 v) oli 5 litran kannu pantu maitoa evääksi. Siitä olimme jo vähän käyttäneet. Mutta jäännös täytyi jakaa Kirvun lapsille. Tuomas juoksi ulos joka asemalla vettä haeskelemassa. Mutta ei saanut kuin yhteltä asemalta ja sekin oli huonoa. Sitte puoliyön tienoissa eräällä asemalla juna seisattui ja Kirvulaiset akat lapsineen ja kaikki ukot sekä ämmät komennettiin pois junasta. Waunuun jäivät Kaukolaiset. 10. päivän aamuna kello 2 saapui juna Äetsän asemalle ja me saimme poistua junasta. Sitte saimme ototella kylmässä aseman huoneessa kello 10 asti. Warpu lapsien kanssa kääriytyi vällyn ja vilttien sisään ja nukkuivat uunin viereen lattialle. Tuomas lämmitti uunia ja minä kävelin lattialla ja välistä loikoilin penkillä, mutta en nukkunut. Matka Kaarlahdesta Äetsän asemalle (n. 450 km) kesti kolme ja puoli vuorokautta. Niin vaivaloista matkaa en ole ikänäni tehnyt ja luulen, että en tule koskaan tekemään. 10 p. kello 10 saapui huoltolautakunnan puheenjohtaja asemalle. Se hommasi meille kyydin ja meidät saatettiin Keikyään, Willilän kylään (n. 15 km Huittisista pohjoiseen) A. Kankaanrannan taloon.

(Talvisota kesti 105 päivää, 30.11.1939 - 13.3.1940. Sota päättyi Moskovan rauhansopimukseen.)

Siinä asuimme kaksi ja puoli kuukautta. Asunto oli pieni ja ahdas. Mutta kyllä sopu sijaa saa. Isäntä ja emäntä olivat hyviä ja ystävällisiä ihmisiä. He suosivat meitä hyvästi. Heillä oli 5 vuotias poika, se oli koko talon murheenkryyni, oikea musta lammas. Se oli huonosti kasvatettu. Siitä piisas harmia meijän tytöille ja äiteillekin. Tuomas pääsi vapaaksi sotaväestä 20 p Toukokuuta, hän matkusti Imatralle ja sai entisen toimensa Imatran rautatehtaalla. Toimen piti alkaa 1 p Kesäkuuta. Lähdimme Keikyästä Toukokuun 24 p:nä. Matkustimme Tampereelle. Siinä erosimme. Tuomas perheineen Imatralle ja minä Helsinkiin ja Huopalahteen, poikani Albertin (48 v) perheen luokse. Kesäkuun 25 p kävin Johanneksen kirkossa nuoriso juhlissa ja 27 p kävin lähetysjuhlassa Johanneksen kirkossa. Heinäkuun 3 p kävimme tyttäreni Iitan (48 v) kanssa Korkeasaaressa. Näimme Jääkarhuja, Kamelia, Willisikoja, Piisamihärän, Kilpikonnia, Hopeakettuja, Saarvoja, Näätiä, riikin kukon ym. Heinäkuun 10 p kello puoli 9 läksimme Iitan kanssa Huopalahdesta ja saavuimme Uttiin Eeron (Simon nuorin poika 33 v) luo k 2.
15.9.1940 Simo täytti 79 v
15 p läksimme Utista ja saavuimme Elimäelle Lutvikin (Simon vävy Ludvig Lehtoranta 44 v) ja Ainon (Simon tytär, Ludvigin vaimo 42 v) luo. Iida läksi Rovaniemelle Elokuun 13 päivänä. Syyskuun 28 p Matkustin Helsinkiin ja Huopalahteen. Laskeutessani junasta lankesin ja koski pääni. Mikkelin päivänä sairastuin. Sytäntä kivisti ja oksenutti. Kello 4 mennessä paranin. Sain syötä ja juota.
Lokakuun 2. p kävin Messuhallissa näyttelyssä. Lokakuun 4 p kävin etuskunnan istunnossa. Esillä oli varapuheenjohtajan vaali, valituksi tuli etustaja Tarkkanen ja vuodeksi 1941 Putjetin hyväksyminen. Lokakuun 5 p menimme minä, Nanna (Albertin vaimo 44 v) ja Albert Wihtiin Haimoon kansakoululle Simon (Simon vanhin poika 57 v) ja Ainon (Simo-pojan vaimo 59 v) luo. He olivat saaneet hyvän paikan koulutaloon hyvässä kunnossa, joen niemessä kauniilla kummulla, isojen jättiläiskeinujen ympäröimänä. Maantien laidassa 60 kilometriä Helsinkiin. Linja-auto kulkee 3 kertaa viikossa edestakasin.
Lokakuun 7 p tulin Helsinkiin, ostin hienoverkkotarpeet, rihmat ja korkit ja menin Huopalahteen. Lokakuun 8 p ostin H. torilta kaloja tuomisiksi ja matkustin linja-autossa Porvoon ja Loviisan kautta Elimäelle. Täällä satoi joulukuun alussa yhtenä päivänä lunta 30 senttiä paksulta aivan sulaan maahan. Joulukuun kuluessa on ollut kaksi kertaa vähän nuoska. Lumi on alentunut, mutta on sitä vielä 15 a 20 senttiä.
Joulukuun 19 p oli Presitentin vaali. Walituksi tuli Pääministeri Risto Ryti Tasavallan Presitentiksi. Entinen Presitentti Kyösti Kallio sai sydän halvauksen jäähyväis hetkellään kello 20.40 Helsingin asemalla ja nukkui ikuiseen uneen. Sunnuntaina oli ruumiin siunaus 22 p suurkirkossa, puheita pidettiin ja seppeleitä laskettiin. Ruumis vietiin asemalle ja pantiin junaan. Kaikki Helsinkiläinen ylhäisö ja kaikki virastot olivat kunniaa osoittaen saattamassa. Kenraalit kantoivat ruumiin vaunuun ja juna läksi hiljalleen vierimään Nivalaan.
Joulukuun 23 p harattiin Hämeenkylän kartanossa oraspeltoja hevosharavalla. Sitä varten että ne paremmin kylmäisivät. 27 ja 28 p Raimo vaan harasi 30 ja 31 p aina vaan.

Vuosi 1941

Tammikuun 2. 3. 4. p 1941 harattiin loppuun asti. Oli siinä haraamistakin, kun syysvehnää on kylvetty 80 hehtolitraa. Toiset hevosmiehet ajavat halkoja metsästä kartanoon ja muonamiesten taloihin. Meijeriin on myyty 100 syltä halkoja. Ne on ajettava talven aikana. Albertin tytär Aniitta
(16 v) kävi täällä. Tuli Maaliskuun 4 p läksi pois 8 p. Elli (Tuomaan tytär 14 v) tuli tänne 7 p iltana Imatralta ja läksi pois 10 päivänä..
Isäntä aikoi lihan puutteen poistamiseksi ruveta kotona kasvattamaan sikoja. Se osti jostakin sikalasta 22 kappaletta porsaita viime Helmikuussa. Ne olivat kahdesta kuuteen kuukauteen asti ikäisiä. Yksi niistä sairastui viime viikolla tuntemattomaan tautiin ja hyvästä hoidosta huolimatta se kuoli. Toinen sairastui tk 27 p ja luullaan senkin kuolevan. Se voipi johtua huonosta ruuvasta jota sijoille syötetään. Tk 27 p Torstain ja perjantain välisenä yönä kuoli hyvä hevonen. Isäntä sanoi että se teki 18 tuhannen markan vahingon, eilen kävi eläinlääkäri ja tarkasti ja totesi että se oli saanut ähkyn ja pitkän yön aikana kun ei kukaan sitä hoitanut, niin se kuoli ja joutui Kettujen ruuvaksi. Raimo on käynyt jo monta päivää kettulassa, ketunleipiä paistamassa.
Wille (Ville Simon poika 36 v) ja Irja (Villen vaimo 29 v) kävivät täällä, tulivat t.k. 8 p. ja läksivät pois Pitkäperjantai aamuna t.k. 11 p. kello 9. Tänä keväänä on hidas kesän tulo, ilmat on olleet kylmät ja öillä on kylmänyt. Toukokuun 3 päivän aamuna satoi lunta maan valkeaksi. Päivällä se suli pois. Wettä ei ole satanut yhtään koko keväänä. Lumi on sulanut pois auringon paisteella. Minulla on yksi rysä ja minä sain ensimmäisen Hauvin Toukokuun 3 p. En saanut kuin kolme haukia koko keväänä. Minä tein Simolle rysän ja lähetin sen t.k.15 p. Haimooseen Simolle. Minä tein itselleni toisen rysän. Rihmaa en saanut paksumpaa kuin kuusi kertaista ja sekin loppui kaupoista. Nyt olen saanut kaloja, pieniä lahnoja, suuria särkiä ja ahvenia aivan kylliksi niitä on paistettu, keitetty ja tehty kalakukkoa ja on jo annettu kahdelle naapurillekin. T.k. 20 p sain yhdestä rysästä suuren ankeriaan. Se oli puolta syltä pitkä ja painoi 1 kilo 200 rammaa.
Lutvik otti maatilan arennille (Wikisanakirja: Niityn arennille ottaja suorittaa vuotuista arentia maan omistajalle). Wiime sunnuntaina oli se tilan omistaja täällä ja he tekivät vuokra sopimus kirjat t.k. 16 pnä. Tila kuuluu olevan Lahden kaupungin lähellä. Raimo lähti sinne jo tänä aamuna t.k.24 p. ja Lutvik lähtee tänä iltana. Hän tulee takasin huomen illalla. Raimo jääpi sinne vehnää maahan panemaan.
Torstaina kesäkuun 5 p muutimme Lahteen sille vuokratulle maatilalle. Se muuttokuorma oli suuritöinen. Lutvik sai vuokratuksi Osuuskaupan kuorma-auton. Siihen pakattiin kauhean suuri kuorma. Siihen pantiin 2 Sänkyä, 4 Pöytää ja Toaletti. 10 Tuolia ja Kiikkutuoli, 3 isoa lootaa Waatteita ja astioita. Sokerijuurikkaan viljelykone. Sahat, kirveet, rysät, verkot, 3 säkkiä perunoita, 4 paria suksia, polkupyörä ym. ym. Minä ja Martti istuimme kopissa kuljettajan rinnalla. Lutvik, Aino ja Raija olivat ylhäällä ja istuivat kahden päällekkäin asetetun sängyn päällä ja sinne kävi hirmuisen kylmä tuuli. Läksimme Hämeenkylästä k 8. Saavuimme maatilalle k 12. Matka on 112 kilometriä.
Raimo oli saanut naapurin Raktorin kanssa muokkaamaan maita ja oli saanut kylvetyksi15 Hehtolitraa Kauraa, 100 kgr vehnää, 1 ½ h ohraa ja 15 kgr Herneitä. Siemeniä emme enempää saaneet. Muutaman viikon täällä oltuamme aloin hommata kalastusta. Minulla on 2 rysää ja verkko, isännältä sain luvan käyttää hänen venettään vapaasti. Panin rysät järveen ja viikon päivät kävin joka päivä katsomassa enkä saanut yhtään kalaa. Sitte tuli lahnan kutu, kesäkuun 13 ja 14 päivinä. Sitte sain lahnoja kahtena päivänä. Toisena 7 ja toisena 5 lahnaa. Suurin painoi 2 ja puoli kiloa.
Kesäkuun 20 p järvellä käytessäni vähän vilustuin sain keuhkokuumeen ja rupesi rintaa pistämään. Juhannuspäivänä hommattiin Lahdesta lääkäri. Se laittoi kylmät kääreet ja antoi ruiskeen käsivarteen. Sitte se lakkasi pistämästä. Mutta kun moneen päivään en saanut yhtään syödä. Waan kaikki oksennutti, niin olin mennyt niin heikoksi että en ilman auttamatta kyennyt tilalta nousemaan. Tk 29 p olen tänään paljon parempi, kykenen jo vähän kävelemään. Eero on täällä, tuli äsken kello 1 aikana ja lähtee pois aamulla kello 10.30. Sanoi olleen Eskoa (Eeron poika 5 kk) ja Aunea (Eeron vaimo 37 v) ikävän.
Heinäkuun 3 p ja sain jo aivan koko kypsiä mansikoita. 3 p ruvettiin taas saamaan kaloja 6 ja 7 lahnaa päivittäin. 6 p saatiin 9 kalaa. Pieniä ja keskikokoisia lahnoja ja isoja särkiä. Ei yhtään suurta lahnaa. 5 ja 6 päivän välisenä yönä oli kauhea ukonilma. Jyrisi salamoi ja satoi vettä kuin saavista kaataen. 7 p alkoivat Lehtorannat heinän niittämisen. 20 p Heinäkuuta. Wiime yön aikana Raimo niitti viimeisen heinäpellon. Nyt ei ole muuta kun korjaamista. Heiniä on seipäillä vielä parisataa seivästä.
Minäkin olen sen verran vahvistunut että eilen kävin metsässä ja tein 4 vastaa joilla illalla kylvettiin. Eero tuli taas illalla tänne. Esko on ollut sairaana. Aune kävi Eskon kanssa Lahdessa lääkärissä. Nyt se on jo paljon terveempi. Aune kirjoitti Eerolle että Esko on kovasti sairas. Sen johdosta Eero sai 2 päivän loman. Matkaa kuuluu olevan toistasataa kilometriä Utista (n. 70 km Lahdesta itään) tänne Siikaniemeen (n. 25 km Lahdesta luoteeseen).
Mustikoita olisi tullut paljon, mutta kun ei ole satanut koko kesänä, ne on kuivuneet niin pieniksi ja kuiviksi. Tänäpäivänä kävin metsässä, vaan en saanut marjoja. Wiimeiset heinät korjattiin pois seipäiltä lauvantaina Heinäkuun 26 p. Nyt on työnä lantun harventaminen. Se loppui 30 päivä. Rukiin niitto alotettiin 2 p Elokuuta ja se loppui 5 päivä. Keskiviikkona Elokuun 6 päivä oli ensimmäinen satepäivä satoi vettä monta eri kertaa.
Keskiviikkona 13 p kävin Lahdessa. Kävin valokuvassa, pastorin kansliassa, kävelin kauppa torilla, kävin monissa eri kaupoissa ja istuin monta kertaa kahvilassa. Elokuun aikana tein uutta aitaa 80 paria. 28 p sain koripuuta ja rupesin tekemään koriloita. Warpu kävi tyttöjen kanssa täällä. Tulivat tänne Siikaniemeen 3 päivä Syyskuuta ja läksivät pois 5 p Syyskuuta ja menivät Imatralle. Minä menin Lahteen 6 p olin Kertun (Simon pojan Juhon tytär 19 v) luona yötä. 7 p kävin kirkossa ja ehtoollisella, olin toisen yön Kertun luona ja palasin laivalla Siikaniemeen. 8 p alkaen tein koriloita koko viikon. Sain niitä syntymään suurineen pienineen 10 k:ta.
15.9.1941 Simo täytti 80 v
Sunnuntaina 12 p Lokakuuta alkoi sataa lunta.18 p tuli nuoska, mutta lumi ei lähtenyt kaikki pois. Waan on joka päivä vähän eistynyt, niin että nyt on maanteillä hyvä rekikeli. 24 p Lokakuuta. Itsenäisyys päivänä, joulukuun 6 p kävivät Nanna ja Albert täällä. He tulivat jo perjantai iltana 5 p junalla Lahteen. Sieltä käytiin hevosella hakemassa. Saapuivat tänne kello 8. Terveenä ovat olleet. Waikka nälkää näkevät. Siellä Helsingissä kun saavat niin vähän ruokaaineita. Maanantaina 8 p ja Tiistai yönä on satanut lunta Nyt sitä jo on 30 s. paksulta. Jäät on vahvat, jää on noin 40 senttiä paksua. Wiime perjantaina tk 5 p kävin rannikko kalastajilta kalan ostossa. Sain 2 k särkiä. Muuta kalaa en ole saanut viime Heinäkuusta lähtien. Joulukuun viimeisellä viikolla jk 19 p kävin kaloja ostamassa, sain 3 k särkiä. Niitä on ollut koko joulupyhien ajaksi.
Tässä 80 nes joulu joka on olojen pakosta pitänyt viettää täällä hyvässä Hämeessä on ikävin joulu, mitä olen ikänäni viettänyt. Tästä jääpi katkera muisto koko loppu ijäkseni. Täällä ei lapset ja nuoriso saa minkäänlaista kunnon kasvatusta. Ei ne opi antamaan arvoa Jumalan sanalle, eikä uskonnollisille menoille. Eikä ne kunnioita Jumalaa eikä vanhempiaan. Isä kun on esimerkkinä lapsilla. Minä kun sunnuntaisin klo 10 avasin ration kuullakseni Jumalanpalvelusta. Kesällä L. puki vaatteet päälle, meni ulos ja käveli metsissä, pelloilla, navetassa, tallissa, Sikalassa ym. klo 12 asti ja sitte tuli syömään. Nyt talvella hän laittoi päänalaiset sängyn kannelle ja nukkui siinä koko ajan. Lapset juoksentelivat ja rähisivät koko ajan. Eikä niitä kukaan kieltänyt. Aino työskenteli navetassa päivä lypsyllä ja syötteli porsaita ja vasikoita. Minä yksinäni kuuntelin kirkonmenoa Helsingin Johanneksenkirkosta, sen verran kun taisin.

Vuosi 1942

Uudenvuoden päivä oli vähän valoisampi, kun Lutvikin sisaret Wieno ja Hanna olivat vieraina, ne on hyvät laulajat. Lauloimme kaikki virret mitä Johanneksen kirkossa laulettiin. Minä, Aino ja ne sisarukset olimme hiljaa ja kuuntelimme Jumalanpalvelusta koko ajan. L seisoi uunin kupeella niin kuin pölkky, ei liikahtanut siihen asti kuin kello 12 sanottiin että tule syömään silloin tuli. Nyt sen perästä näinä pyhinä olen saanut kuunnella kirkonmenot ja laulaa virret mitä ratiosta kuuluu aivan yksinäni.
16 p Tammik. Tämän tilan oli luovutettava rehuja valtiolle 1600 k. Ne on vietävä Lahden asemalle. Lutvik vei eilen 800 k ja nyt tänään taas 800 kiloa. Lutvikilla on työreen teko vireissään. Alotti sen 8 p tk ja sai valmiiksi 21 p tk. Reki on kuivista ja hyvistä tarpeista. Ja oikein hyvästi tehty. Mutta karjalainen ei sitä tahtoisi, vaikka saisi aivan ilmaiseksi ilman pennittä. Samana Tammikuun 21 p tuotiin toiset reen jalaspuut tupaan ja L rupesi niitä veistelemään ja Raimo rupesi niitä höyläämään. Toinen reki valmistui ja vietiin ulos t.k. 27 p:nä. Sekin oli oikein hyvästi tehty vähän kepijämpi. Mutta muuten Hämäläismallinen. Sitte alkoi L veistää saarapuita (Tietosanakirja: Länsi-Suomessa on vastaava työase s a h r a t, joista aatra eroaa etupäässä pystymmän saara-puu-asentonsa ja erityisen kurki puu-asentonsa kautta.) ja sai valmiiksi 28 p.
Helmikuun 3 p Aino kävi Lahdessa Hammaslääkärissä ja nyhätti kaksi kipeää hammasta pois. 5 p miehet kävivät Lahden markkinoilla ja ostivat toisen hevosen. 20 p Miehet ovat näinä päivinä ajaneet raakaa ja märkää mutaa pelloille. Lähtevät aamulla kello 8 ja saapuvat kello 4. Sitte juovat ja syövät ja sitte hakevat järvestä vettä elukoille ym.
T k 17p sairastuin äkkiä. Watsaa rupesi kivistämään. Päätä kivisti ja oksennutti kauhiasti. Olin vuoteessa kolme päivää. Kaksi päivää olin aivan syömättä ja juomatta kolmantena päivänä söin pienen palan hiivaleipää lasin maitoa ja 2 paistettua särkiä. Nyt neljäntenä tk 21 p olen jo pystyssä ja vaatteet päällä.
Simon Eeva (Eeva Paavilainen (Kajan) 23 v) oli täällä haettin Lahdesta H k 27 p saatettiin Lahteen 1 p Maaliskuuta illalla. Sinä sunnuntaina kuunneltiin jumalan palvelus ja laulettiin kaikki virret niin kuin kirkossa. Lutvik vaan makasi sängyn kannella niin kuin muulloinkin. Eero tuli torstaina tk 5 p ja saatettiin pois perjantaina tk 6 p. terveenä ovat.
20 p Maaliskuuta. Yksi porsas sairastui viime viikolla. se teurastettiin 18 p. L vei sen Lahteen 19 p se painoi 18 kiloa. Sai 432 mk. 21 p L vei Lahteen kylmänneitä lanttuja 640 kr. Sai 1 m kilolta. 23 p vei taas 650 kr ja sai 650 markkaa. 23 p. oli ensimmäinen nuoska päivä. Pakkanen oli kestänyt liki kuusi kuukautta. 24 p Raimo vei lanttui Lahteen 600 kr sai 1 m/k. 1 lehmä poiki ja vasikka teurastettiin.
25 p olin yksinäni tuvassa koko kirkkoajan. Aino kirjoitti kirjettä keittiössä. L luki romania salissa. Lapset olivat ulkona hiihtelemässä. Torstaina Huhtikuun 2 p tulivat tytöt Imatralta Elli (Tuomaan tytär Elli 14 v) ja Pirkko (Todennäköisesti Simon veljen Juhon tyttären Lyylin tytär Pirkko-Liisa Taavitsainen (Lehto) 13 v) Lahteen ja sieltä kävelemällä tänne. Pirkko meni Lahteen lauvantaina. Pääsijäis sunnuntaina 5 p kävimme minä, Raimo ja Wieno Hollolan kirkossa. Iltapäivällä Aino meni Uttiin ja Elli meni Lahteen Kertun luo yöksi ja menevät maanantaina Pirkon kanssa Imatralle.
Tiistaina 7 p L meni Lahteen. Aino tuli Utista ja kävi hammaslääkärissä ja se nyhti 3 hammasta pois. Raija tuli Helsingistä ja tulivat kaikki kotiin. Sunnuntaina Huhtikuun 12 p olin taas yksinäni tuvassa koko kirkon ajan. Aino työskenteli keittiössä L makasi salissa ja lapset olivat ulkona. Maanantaina 13 p Ihalaiset läksivät pois Siikaniemestä ja menivät Wiipuriin, jossa heillä on oma talo. Muuttotavarat vietiin hevosella rantaan. Siitä auto tuli jäätä myöten hakemaan ja vei koko perheen 6 henkeä tavaroineen Lahden asemalle.
Sunnuntaina H.k 19 p L ja Aino menivät Lahteen Kertun luo, veivät olkia Kertulle posteliin (postel = vuode). Minä sain olla yksinäni tuvassa kirkon ajan. Hollolan kirkolla oli Sankarihautajaiset. Raija oli siellä lotta hommissa. Wiime torstaina H k 16 p kävivät Lehtorannat Lahdessa kahdella hevosella ja toivat 2 kuormaa lannoitusaineita. Minäkin kävin silloin kaupungissa. Olisin suutariliikkeessä korjauttanut saappaani. Mutta ei voineet korjata kun eivät saa nahkaa. Eikä nyt saa kumijalkineitakaan.
Eilen t k 20 p kävivät Lehtorannat taas kaupungissa ja toivat taas 2 kuormaa lannoitusaineita. Jyrinpäivänä H k 23 p pantiin rysät ja katiska järveen. Seuraavana aamuna saatiin rysistä Haukia 3 kiloa ja katiskasta särkiä 4 kiloa. Kalan puute loppui kerrassaan. 25 p saatiin 3 k haukia ja 3 k särkiä. 26 p 2 k haukia. 1 iso hauki pääsi pois. 27 p 4 pientä ja 1 iso painoi 3 kiloa. Sen jälkeen ei ole haukia saatu.
Sunnuntaina Toukokuun 3 päivänä tuli ilma kylmäksi ja satoi lunta. 4 p satoi lunta kaiken päivää. Wiikon kuluessa se suli pois. Maanantaina T k 11 p alottivat Lehtorannat Touvon panon. Nyt ovat jo kylväneet kevät vehnän, lanttua, hernettä ja heinän siemeniä y.m. Minäkin alotin jo aijanteon. Maanantaina keräsin vihtaksia eilen ja tänään tein aitaa 30 paria. Toukokuun 16 p. Tänään hävisivät viimeiset jäät pois Wesijärvestä. T k 21 laskettiin lehmät ensi kerran laitumelle ja hevoset jätettiin yöksi hakaan.
Lauvantai iltana T k 23 ratijoitiin ehtoo jumalanpalvelus Johanneksen kirkosta kello 18.30. Sitä sain kuunnella yksinäni. Helluntai sunnuntaina ratijoitiin Jumalanpalvelus Tampereen tuomiokirkosta. Minä, Aino ja Wieno täti kuuntelimme ja lauloimme kaikki virret. Lutvik makasi koko ajan sängyn kannella. Maanantaina T k 25 p.nä kuultiin kirkonmeno Suurkirkosta. Me 3 lauloimme virret. L makasi sängyn kannella.
29 p rupesivat Tuomet kukkimaan. Perjantaina 29 p pantiin peruna maahan 30 p istutettiin Sipulit. ja minä sain Wasikkahaan aidan 65 paria valmiiksi. Raimo ja Wieno menivät Mäntsälään. Minä sain särkiä rysistä kalakorin täyteen. ja sunnuntaina 31 p sain saman verran. ja illalla sain 5 lahnaa. Kirkkoaikana kuuntelin kirkonmenoa ja lauloin virsiä. Aino oli keittiössä ja L makasi sängyn kannella.
W 1942 oli harvinaisen hyvä kesän tulo. Toukokuun loppupuolella oli lämmit ilmat ja vettä sateli vähän väliä. Kesäkuun 1 p oli täysi ruoho maassa. Ruis oli ½ m pitkä Tuomet ja kuusamet kukkivat. Lahnat kutivat ja eläimet herkuttelivat ruohistossa. Kesäkuun 12 p alkoi rukiiseen tulla tähkiä
13 p kun menin rysiä katsomaan, kaatuin venheestä järveen ja olin vähällä hukkua, olin niin syvällä, että jalat ei täyttäneet pohjaan. Täytyi uimalla päästä rantaan. Weneen laidassa olevaan rautaan repesi kinttuni. Maraskettu (marraskesi eli sarveiskerros) läksi pois kämmenen leveydeltä ja veri vuosi housun säärykseen. Jalkaan täytyi laittaa kääre.
14 p Lutvik möi toisen hevosen. Se oli ostettu Lahdesta viime Maaliskuun markkinoilta. Siitä oli maksettu 6500 mk ja nyt siitä sai L 12500. Litkat (kaupantekijäiset) juotiin sunnuntaina kirkkoaikana. 17 p päättyi rehukauran ja Heinän siemenen kylvö ja muokkaus Peräpellolla.
23 p Tänä keväänä olen tehnyt uutta aitaa 150 paria. Eero tuli illalla tänne. Minä annoin hänelle Werkon. Hän läksi pois takasin Uttiin kello 1. 23 p  Aattoiltana tuli L sisar Mirja ja Aniitta vieraiksi juhannuksena kuunneltiin kirkonmenoa ja laulettiin virsijä. Minä Aino ja sisarukset, L makasi. 25 p aamuna läksivät Mirja ja Aniitta pois.
26 päivänä alottivat Lehtorannat Ajv rehun teon. 27 p. Tänäpäivänä näkyivät ensimmäiset hielmeet (helpeet: kauran ja maissin siementä, jota useasti ympäröivät suojuslehdet eli helpeet) rukiissa. 1 p Heinäkuuta W 1942 käivät Lehtorannat Lahdessa markkinoilla ja ostivat hevosen, hintaa ei ole sanoneet. Waan puheista päättäen se maksaa 12000 markkaa. Se on vahvaruumiinen vanha ruuna.
Heinäkuun 4 p läksin matkustamaan Imatralle, ensin laivalla Lahteen ja sitte junassa Wirasojalle (Virasojan asema Imatralla) ja siitä Imatralle ja autolla Tuomaan asuntoon. Junamatka maksoi 88 mk. H k 7 p Liisa (Tuomaan tytär Riitta Liisa 9 v) toi minulle kypsiä mansikoita. Minä korjasin Tuomaan rukkaset ja kitkin hernettä. Kävin polisi konttorissa, tein matkustus lupa anomuksen. Lauvantaina t.k 11 p sain luvan 2si viikoksi Kaukolaan.
12 p kävimme Tainion kirkossa. Tuomas, Warpu ja Liisa ajoivat pyörillä. Minä linjaautossa. Iltapäivällä olivat sankarihautajaiset klo 3 sankaripatsaalla. Haudattiin 4 sodassa kaatunutta. klo 6 oli hengellinen kokous rukoushuoneella, kävin siellä. Maanantaina 13 p satoi vettä.
Tiistaina läksimme Imatralta tulimme Sairalaan. Siitä Tuomas, Warpu ja Liisa läksivät pyörällä Kaukolaan ja minä junassa Inkilään. Sinne tuli Meriläisen Kaarina (Simon sisaren Katrin tyttären Selman tytär Vieno Kaarina Meriläinen (Räihä) 13 v) Hevosella minua hakemaan. Keskiviikkona 15 p oli kaunis ilma. Meriläiset tekivät heinää. Onni (Simon veljen Juhon tyttären Irjan aviomies Onni Kiislahti 30 v) ajoi niitto konetta ja pystytti seipäät. Naiset panivat seipäille. Torstaina satoi. Onni meni pois. Lauvantaina 18 oli pouta ja sunnuntaina pouta. Onni tuli takaisin 19 p H k.
Seuraavat päivät olin Meriläisessä ja korjasin kenkiä 8 paria. Torstaina 23 p Heinäkuuta 1942 läksin pois Meriläisestä ja minut saatettiin Inkilään. Siellä kävin Inkilän koululla ja tarkastin kaikki paikat. Söin ja join Matti Kortteella. Illalla matkustin Ojajärvelle olin yötä Taina Paavilaisella. 24 p sain kyydin santa laudassa tienhaaraan. Siitä kävelin Ojapellolle. Kävin Kaapro Häklillä, söin ja join ja jatkoin matkaa. Ojapellolla korjailin rukkasia ja kävin marjassa.
Meriläisessä oli ruis metri 20 s pitkä. Ojapellolla on Timotein korsia 1 metri 48 s pitkiä. Ojapellolla olin Elokuun ensi päivään asti. Elokuun 2 p saatettiin Ojajärvelle. Menin Inkilään. Tapasin Simo Häklin olin heillä yötä. 3 p kävin parturissa. Läksin Inkilästä klo 1 saavuin Antreaan klo 2. Olin Lottakanttiinissa ja tarkastelin aseman ja se ympäristön kauheaa hävitystä. Klo 9.22 läksi juna Imatralle jonne saapui klo 10.30. Menin Tuomaan asuntoon.
4 p kävin Vuoksen niskalla kansanhuollossa. En saanut mitään. 7 p Elokuuta 1942 läksin Imatralta Lahteen. Kävin Kouvolassa pois junasta ja menin Uttiin Aunen (Eeron vaimo, Simon miniä 30 v) ja Eskon (Eeron ja Aunen poika 1 v) luo. Utissa hoitelin Eskoa kun Aune ajeli asijoitaan ja kävi marjassa.
Utista läksin 11 p Lahteen ja Lahdesta laivalla Siikaniemeen. 15 p kävin marjassa. Sain pienen korillisen vaapukoita. 17 p sain korillisen mustikoita. Lauvantaina 22 p kävin Lahdessa. Suutariliikkeissä olisin korjauttanut kenkäni. Ei ottaneet korjatakseen, kun ei ole pohjanahkaa. 27 p alottivat Lehtorannat rukiin kylvön. 28 p kylvivät Syysvehnän. 28 p Iida tuli Siikaniemeen. 29 p Aniitta tuli Siikaniemeen. Tiistaina 1 p Syyskuuta lopettivat rukiin kylvön.
Keskiviikkona 2 p Syyskuuta oli talkoot. Limonaatitehtailia Saario toi Lahdesta tehtaan (todennäköisesti Mallasjuoman) työläisiä 10 naista ja 3 miestä talkoihin. Ne niittivät ja panivat seipäille kevät vehnän ja osan kauraakin. Sunnuntaina Syyskuun 6 pnä kävin laivalla Hollolan kirkossa H.P. ehtoollisella.
15.9.1942 Simo täytti 81 v
Perjantaina 25 p Syyskuuta oli meillä taas talkoot. Huonekalu tehtailija toi tehtaan (todennäköisesti Askon) työväkeä 17 henkeä miehiä ja naisia töihin kokopäiväksi. Ne nyhtivät lanttuja 5 saaraketta ja 2 saaraketta porkkanaa ja laittoivat ne ympyriäisille kekoloille sinne lanttumaalle. Ne ruokittiin talosta. Niille annettiin kahdesti ruokaa ja kahdesti korviketta. 26 p meidän talon väki nostavat perunaa. Yrjö on jo monta päivää laittanut perunakellaria. 29 p oli meillä Talkoot. Tehtailija Saarion toimesta saapui tehtaan työläisiä 15 henkeä. Ne nostivat perunaa koko päivän. L kynti ja Raimo ajoi kellariin. 30 p saatiin vielä ompelu ja kutoma liikkeistä 10 naista perunan nostoon. Puoleen päivään asti loppui perunan nosto. Iltapäivällä listivät Punajuurta ja porkkanaa. Saarion autolla kyydittiin työläiset etestakaisin.
Lauvantaina 3 p Lokakuuta sain Tieteakatemian keräilytoimistolta Smk 150 palkkioksi lähettämistäni kirjoituksista ym.
Sunnuntaina 11 p.t.k. oli meillä taas talkoot. Kaupunkilaisia eri liikkeistä oli saapunut 19 henkeä. Ne nyhtivät Porkkanan ja 1 saran Lanttua. Kirkon menoa ei kuunneltu. 18 p oli meillä vieraita 1 Sotaherra ja 2 rouvashenkilöä, Yrjön sukulaisija ja Tuttavia. Ei kuunneltu kirkkoa. 25 p olivat kaikki työn touhussa. L puhdisti Sipulia. Yrjö korjasi länkiä ja paikkasi rahkeita (rahje on hevosilla käytettävien valjaiden osa). Kerttu ompeli ja paikkasi paitoja, Raija oli juossut kylälle. Raimo harjasi pyhäpukuaan ja laittautui lähtemään kylälle. Martti näperteli jotain joutavata. Minä luvin kammarissa. Kirkkoa ei kuunnellut kukaan.
Lauvantaina Lokakuun 31 menimme Yrjön kanssa Lahteen, tein ostoksija ja menimme yöksi Metsolaan, luulin pääseväni kirkkoon mutta en päässytkään kun linjaauto ei kule sunnuntaina. Tiistaina 3 p yritin lähteä kotiin kylämäen maitoautossa. Sen on määrä lähteä Lahdesta klo 2, menin autoasemalle klo 2. Istuin kello 6 teen asti ei autoa vaan tullut, täytyi lähteä kauppatorille sieltä lähtee linjaauto klo puoli 7 jalkarantaan ja sillä pääsee Metsolaan. Asevelikatu 8. Kävellä täytyi puoli kilometriä. Yrjökin joutui asijoiltaan ja yhdessä tultiin heille. Keskiviikko iltana 5 p tuli L. hevosen kanssa Yrjöä hakemaan puimaan. Mutta minä en siinä mahtunut menemään. Menin Torstaina auto asemalle. Sain tietää että ei kylämäen auto olekaan kaupungissa. Pyhäniemen auto lähtee puoli 2. kävin siihen tienhaarasta on 5 km Siikaniemeen se täytyi kävellä. Sitte olin
lopussa.
7 p. Nyt ne puivat kauroja jo kolmatta päivää. Huomenna kuuluvat loppuvan. Sunnuntaina 8 p puivat kaiken päivää vieraita oli 6 henkeä. Ne ruokittiin talossa. Klo 8 ne läksivät töihin. Klo 10 annettiin korviketta pullan kanssa. K 12 päivällinen. klo 3 korvike ja kello 6 sta 7 illallinen ja Sauna. Puiminen loppui. Yrjö läksi pois tänä aamuna 9 p.
Sunnuntaina 15 p me Ainon kanssa kuunneltiin kirkkoa. L. otti lehden, meni saliin, veteli kaikki ovet kiinni, että ei kuule kirkonmenoa. Lauantaina 21 p. Sairastuin äkkiä sydäntä kouristi ja oksennutti. Puoli yöhön mennessä olin oksentanut jo 7 kertaa. Sitte helpotti. Lauvantai iltana tuli Eero tänne. Sunnuntaina 22 p ei kuunneltu kirkkoa. L. ja Eero juttelivat. Minä sairastin, nuoret olivat ulkona ja Aino emännöitsi. Eero läksi pois kello 5 illalla.
28 p Lauvantaita vasten yöllä oli satanut lunta ja satoi ja pyrysi kaiken päivää. Sunnuntai aamuna oli ilma asettunut oli pakkanen ja järvi oli jäätynyt. Sunnuntaina 29 p oli Kr.k. jumalan palvelus kuultiin. L. läksi matkoille Perjantai aamuna 27 p Polkupyörällä tuli takaisin 29 p. L. läksi matkoille 30 p. tuli takasin 2 p Joulukuuta 1942. Lunta satoi ja pyrysi. Joulukuun 13 p Raimo ja Raija menivät kirkolle lottien pikkujoululle. Me Ainon kanssa kuunneltiin kirkon menoa. L. makasi sängyn kannella.
Maanantaina 14 p tapettiin sika. Painoi 100 kiloa. Keskiviikkona J k 16 pnä kirottiin minut ja Aino niin karkeilla kiro sanoilla, että en ole eläissäni vielä kuullut. Lutvik sanoi. Työ Perkeleet olette meitä koko tämän syksyn komentaneet. Mutta nyt p.le minun kärsivällisyyteni on lopussa. Tästetes ette työ p le komenna yhtään. Se tuli ihan aavistamatta. Minä en ole tieteni tehnyt enkä puhunut mitään pahaa. Aivan ilman syytä hän rupesi minua niin kauheasti kiroamaan.
Joulu aamuna menivät Raimo, Raija ja tyttäreni Iida Hollolan kirkkoon. Me Ainon kanssa kuunneltiin ratiosta kirkonmenoa Johanneksen kirkosta. Se alkoi kello 1. Lutvik makasi Sängyssä ja veti peitettä korviinsa. Toisena joulupäivänä kuunneltiin kirkonmenoa H:n vanhasta kirkosta. L. astui pöydän päähän istui tuolilla ja torkkui, pää lerpahti vuoroin taaksepäin ja eteenpäin 20 minuuttia. Sitte hän pani käsivarret ristiin pöydälle ja nukkui niiden päällä 20 m. Sitte loppui saarna. L. nousi ylös ja meni ulos. Sunnuntaina 27 p ei kirkkoa kuunnellut kukaan.
Torstaina joulukuun 31 p nä päästiin lähtemään pois sieltä hyvästä Hämeestä, pois parempien ihmisien tieltä. Meidät saatettiin hevoskyydillä Lahteen. Lahdesta läksimme junassa k 2.30 saavuimme Kouvolaan k 4, sieltä lähti linjaauto k 5 saavuimme Uttiin k 6 siellä oli Eero vastassa asemalla. Iita käveli, vaan minä sain istua kelkkaan laukkuineni ja Eero työnsi heidän asunnolleen.

Vuosi 1943

Eeron loma loppui sunnuntaina, hän läksi pois ja meni Tampereelle. Me läksimme pois Utista maanantaina 4 p Tammikuuta 1943. k 10.30 ja saavuimme Imatralle k 7. Siellä oli Tuomas hevosen kanssa asemalla vastassa ja vei meidät asuntoonsa. Lauvantaina 9 p kävin Taavitsaisella ja illalla käytiin saunassa. 12 p illalla kävivät veli Juhon (71 v) tyttäret Lyyli (Lyyli Taavitsainen
41 v), Martta (Martta Koistinen 35 v) ja Elsa (Elsa Pesonen 33 v) meillä. Silloin saimme viettää hauskan illan. Kukin kertoi kärsimyksiään evakko aikana. Elsa tuntui olleen kaikkein huonommissa oloissa 2 vuotta.
Sunnuntaina 17 p Tammikuuta kävin naapurissa Kiesillä kuulemassa Jumalan palvelusta ratiosta. Sunnuntaina 24 p kävin kirkkoa kuulemassa päivällä tulivat A Pesonen (Antti Pesonen Elsan aviomies 37 v), Elsa ja heidän tyttärensä (Marja-Riitta 14 v) meille vieraisille. Kello 1 tuli Simo täällä käymään tuli keskustelemaan ja sopimaan Tuomaan ja Varpun kanssa minun asunnostani ja hoidostani täällä heidän luonansa Imatralla. Tänne jään toistaiseksi olemaan. Pesoset läksivät jo ennemmin. Simo läksi kello 5 asemalle ja Inkilään.
28 p sain paketin Huopalahdesta. 30 p sain kirjeen Ainolta ja lähetin kirjeen Huopalahteen. Helmikuun7 p oli kauhea lumipyry. 8 p lähetin kirjeen ja 3 pakinaa Tieteakatemialle ja kirjeen Yrjölle jossa pyysin lähettämään kenkäni tänne ja lähetin kortin Simolle Inkilään. 17 p Helmikuuta 1943 kävin Wuoksenniskalla lääkärissä. Se määräsi lääkkeitä ja toivoi minun niillä paranevan. Koko reissu tuli maksamaan 150 markkaa. 19 p kävin polisilaitoksella ja jätin matkalupaanomuksen mennäkseni Kirvuun. Kävin Postikonttorissa, lähetin kirjeen Yrjölle pyysin kenkiäni lähettämään Imatralle. Sunnuntaina 21 p kävin Kiesillä kirkonmenoa kuulemassa. Ilma oli kaunis. 25 p sain matkaluvan Kirvuun. 25 p sain paketin Siikaniemestä. Siinä oli kengät ja kenkänahkat ja 2 kerää parsilankaa. Aino oli ne lähettänyt. 28 p kävin apteekissa ja Petaniassa ja Suojeluskunnantalossa.
Keskiviikkona Maaliskuun 3 p 1943 kävi Wille poikani (39 v, sotilaslentäjä, joka toimi taistelulentäjänä molempien sotien aikana) täällä Tuomaan asunnossa. Kävimme Taavitsaisella olimme päivällisellä ja kävimme saunassa kylpemässä. 4 p läksi Wille pois ja meni Immolaan jossa hänen koneensa oli.
Lauantaina 6 p Maaliskuuta 1943 muutin Antreaan Iitan (tytär 41 v) luo. Warpu kävi saattamassa. 12 p Maaliskuuta 1943 kävin kyläluvussa naapuritalossa. Iltapäivällä käytiin neiti Tipnerillä kahvilla. 10 p kävin rautatien siltaa katsomassa. Sunnuntaina 14 p kävimme koululla Naisopettajan ratiosta Jumalanpalvelusta kuulemassa ja olimme opettaja Matildan nimipäivä kahvilla.
Maaliskuun 20 p matkustimme Iidan kanssa Inkilään. Simo oli hevosen kanssa asemalla vastassa ja vei meidät koululle. 21 p kuunneltiin kirkonmenoa Helsingin Johanneksen kirkosta. Maarianpäivänä 25 p kuunneltiin ratiosta Jumalanpalvelusta Helsingin vanhasta kirkosta. Sunnuntaina 29 p kuunneltiin Jumalanpalvelusta Helsingin Johanneksen kirkosta.
Lauvantai iltana 28 p kello 6 kävimme Simon kanssa saunassa. Sieltä tultua pukeutuin ja heittäytyin vuoteelle ja nukahdin. Kello 10 aikaan sattui minulle sydämen kohtaus. Kivisti vatsaa ja puristi sydäntä kauheasti ja oksennutti koko sen yön, aamulla kello 6 aikaan sitte helpotti. Olin alasti vuoteessa koko sunnuntai päivän, enkä nauttinut mitään. Maanantaina panin vaatteet päälleni ja aloin parantua.
Esko (Simo-pojan poika 21 v) oli saanut 12 vuorokauden loman, tuli kotiin perjantaina tk 2 p. Eeva (Simo-pojan tytär 24 v) tuli myös. Lähtevät tänä iltana Alhoon. Esko menee huomenna Waasaan. S ja A menivät hautajaisiin.
5 p Huhtikuuta 1943 pantiin 1 rysä ja 2 katiskaa järveen. Lauvantaina 10 p sai Simo kaksi Haukia ja 1 Ruutanan. 14 p sai yhden Hauvin ja Matikan. 16 p sai 4 Haukia, suurin painoi 3 kg 200 rammaa. Pitkänäperjantaina Huhtikuun 23 p kävivät Häkli Simo (Simon sisaren Annan poika 59 v) ja Mari (Häklin Simon vaimo Maria 50 v) meillä ja kutsuivat meitä käymään heillä. Pääsijäis sunnuntaina kirkonmenon loputtua menimme Simo, Aino ja minä heille ja meidät kestittiin. Sieltä tultuamme kotiin kello 6 tuli meille vieraita. 25 p. Tulivat liikemies Karjalainen rouvineen ja tyttärineen. Ne meillä kestittiin. He kutsuivat meitä käymään heillä. Maanantaina 26 p menimme Simo, Aino, Eeva ja minä Karjalaisten kotiin. Siellä meidät kestittiin oikein hyvin.
Kaloja on saatu tarpeeksi asti syötä paistettuna, keitettyinä sekä suolakalana. On annettu vähän naapureillekin. Nyt on Hauin kutu jo ohi ja jäät järvistä sulaneet. Nyt ei saada kuin vähissä erin särkijä ja ahvenia.
5. päivä Toukokuuta 1943. Illalla meillä oli juhla 4 p oli Simon 60 vuotis syntymä päivä. Wieraita oli paljon. Kaikki naapurit ja tuttavat olivat saapuneet onnittelemaan päivän sankaria 60 vuotista. Sukulaisia oli 10. Lahjoja saivat oikein arvokkaita ja komeita kukka laitteita.
8 p Touko, 1943. Kesä tuli jo huhtikuussa. Huhtikuun loppupäivinä oli lumi jo sulanut ja jäät lähteneet pois järvistä. Nyt on ilmat jo lämmenneet. Maan pinta on vihanta. Ruoho on maassa. Tänään on lämpö 18 astetta varjossa. 10 p. Eilen oli äitien päivä yleisöä oli saapunut paljon iso luokkahuone oli aivan täysi ja jäännökset olivat eteisessä puheen piti pastori Taskinen. Naiskuoro lauloi.
Tänään on lämmin ilma. kello 4 aikana lämpömittari osottaa 25 astetta varjossa. 12 p kylvettiin Wehnä, ohra ja kaura maahan. 22 p Toukokuuta 1943. Tänä päivänä loppui koulu. Pidettiin juhlalliset lopettajaiset. Lasten äitejä oli saapunut paljon. Opettajat puhuivat ja lapset suorittivat ohjelmaa. Lukukausi todistukset ja käsityöt jaettiin lapsille ja niitä oli paljon. 25 p olivat talkoot Koulun 3 ja 4 luokan oppilaat olivat muokkaamassa keittiökasvimaata ja kylvettiin siemenet maahan.
W 1943. Toukokuun 30 päivä kävi Selma (Katri-sisaren tytär Selma Meriläinen 43 v) hakemassa minut meriläiseen. Siellä olin 9 vuorokautta ja oli hyvä olla. Kalaa sai syötä miten vaan halusi. Kesäkuun 7 p saatettiin Inkilään. 16 p menin Liinamaalle setän Annille.
19 p tuli Hutrin Johannes (Eeva-tyttären poika 35 v) hakemaan minut Hutriin. 22 p ajoivat he sontaa pellolle Jussi ja Paavo mättivät Kerttu kakkasi ja levitti Aulis ajoi. 25 p mittasin rukiin korsia hutrilaisten pelloilta. Olli Paavilaisen (Eeva-tyttären puoliso Olli 60 v) pellolla on 2 m 2 senttiä pitkiä ja W Häklin pellolla 2 m 12 senttiä pitkijä rukiin korsia. W 1943 27 p Kesäkuuta tänäpäivänä sain kypsiä mansikoita ja tein 4 rovetta viime päivinä tein vastoja 24 paria.
Sunnuntaina t.k. 27 p kävimme Jussin kanssa kirkolla Jumalan palveluksessa, hautausmaalla ja lottakanttiinissa. 28 p alottivat heinänteon Olli pani viikatteet varteen Jussi löi kartanomaan heinikot marjapehkojen välit ja navetan ympäristön. 29 p Olli saattoi minun Ojapellolle (Iida-sisaren luokse). Siellä olen korjaillut kenkijä ja rukkasia ym. 2p Heinäkuuta 1943 syötiin illalliseksi mansikkamaitoa. Niilo (Iida-sisaren nuorin poika 22 v) tuli kotiin lomalle. Sunnuntaina 4 p Heinäkuuta W 1943 kävin Laurin (Iida-sisaren poika 31 v) kanssa kirkossa ja H.p. ehtoollisella. Iltapäivällä menin Hutriin. 7 p saattoi Jussi minun Liinamaalle.
9 p  Pääsin postin kanssa Ojajärvelle. Olin yötä Taina Paavilaisella ja 10 p tulin junassa Inkilään. 11 p oli juhla Kirvun kirkolla, kirkko oli korjattu perinpohjaisesti ja vihittiin tarkoitukseensa ja useat papit toimittivat vihkimisen. Wieraina oli Maaherra Manner ja useita ministereitä. Simo ja Aino olivat siellä. W 1943 Heinäkuun 14 p otin heinän korsia Matti Kortteen pellolta ja mittasin. Timotein korsi oli 1 m 44 senttiä pitkä ja Alopekuuruksen (Nurmipuntarpää Vanhin nurmikasvimme on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa käytetty alopekuurus eli nurmipuntarpää) korsi 1 m 42 settiä pitkä.
19 p Mittasin vehnän korsia Kortteen pellolta sain 1 m 34 senttiä. Koulun tontilta sain 1 m 44 senttiä pitkijä. 23 p sain kypsijä vaapukoita Koulun tontilta.
27 p Matkustivat Simo ja Aino Helsinkiin. 4 p elokuuta 1943 he saapuivat takasin kotiin. Liisa (Liisa Kivinen, Simon lapsen-lapsen lapsi 7 v) oli täällä viikon päivät. Tuomas ja Warpu käivät täällä 4 p. Menivät Kaukolaan ja veivät Liisan mukanaan. 25 p Elokuuta oli Raamatun selitys Inkilän koululla. 27 p matkustin Ojajärvelle olin yötä Tainalla. 28 p pääsin halkoautossa Wiljo Paavilaiselle (Eeva-sisaren poika Viljo 40 v). 27 p saatettiin minä takasin Ojajärvelle. Lahtelmalta ja Wiljolta sain tavaroita Woita, vehnäjauhoja ohra ja mannaryyniä. 30 p tulin junassa Inkilään.
15.9.1943 Simo täytti 82 v
Syyskuun 25 p matkustin Kaukolaan. Junassa Kaarlahteen. Ruuskan Tuomas tuli vastaan ja vei minun Säppääsen. Siellä olin kaksi viikkoa. Olin vuorotellen Mikon, Tuomaan ja Ollin luona. Lokakuun 6 p Tuomas saattoi minun Heiskaseen. Lokakuun 9 p Matti saattoi Säppääsen. 10 p menin kirkolle ja sieltä pääsin autossa Ojapellolle Antin (Iida-sisaren puoliso 67 v) hautajaisiin. 12 p saatettiin meidät Ojajärvelle. Sieltä pääsin junassa Inkilään. Kaukolasta sain ruokatavaroita Tuomaalta 1 k voita, 5 kg vehnäjauhoa. Kortteen Annilta 1 kg voita ja 2 palasta saippuvaa. Tattarin Warpulta 700 r voita.
Lokakuun 22 p matkustin Imatralle Tuomaan luo. Sakari (Tuomaan poika Simo Sakari 28 v) ja Jorma (Tuomaan poika 23 v) olivat lomalla. 24 p kävin Tainion kirkossa. 27 p menin Antreaan Iidan asuntoon. Siellä oli hyvä olla. 31 p läksin Iidan asunnosta ja matkustin Inkilään. 31 p illalla oli koululla Kerholaisten lopettajais juhla. Ihmisjä oli paljon. Tiistaina 2 p Marraskuuta 43 oli Sairalan Kansanopistolla työvuodenalkajaisjuhla. Olin siellä mukana. Siellä oli paljon juhlayleisöä. Oppilaita tuli 128 tyttöä.
4 p laskin verkon järveen. 5 p sain 25 särkiä. 6 p kävin Sairalan apteekissa hakemassa pullon lääkettä. 16 p laskin verkon järveen. 18 p sain 35 särkiä. 19 p laskin verkon järveen. Seuraavana yönä järvi jäätyi ja verkko jäi järveen.
24 p Marraskuuta 1943 kuulin ratiosta, että Albert (Simon poika 51 v) oli kuollut. Se oli minulle kova isku. Se kävi kuin puukon isku sydämeeni. Niin äkkiä voi tuonen kutsu tulla, että aamulla terve ja hyvissä voimissa oleva ihminen on illalla kuollut. Mutta niin oli Jumalan tahto ja siihen meidän on tyytyminen. Albert haudattiin 5 p Joulukuuta kello 3 iltapäivällä Hietaniemen hautausmaahan. Me läksimme hautajaisiin perjantaina t k 3 p. Simo, Aino menivät Lahteen minijänsä (Mirja Paavilainen 43 v) luo. Minä menin Antreaan Iidan luo. Lauvantaina mentiin Huopalahteen Albertin asuntoon. Hautajaisissa oli paljon ihmisijä. Seppeleitä laskettiin parikymmentä kappaletta ja muistoa kunnioittivat rahalahjalla kukkaisrahaston kautta 25 eri henkilöä.
Minä olin tullessani 2 yötä Iidan luona. Saavuin Inkilään t k 9 p. Joulukuun 16 p kävin Sairalan apteekissa. En saanut rohtoa. 18 p sain apteekista rautaviiniä (Rautaviiniä on käytetty raudanpuutosanemian hoitoon).19 p kävimme Meriläisessä Kaarinan (Katri-sisaren lapsen-lapsi Vieno Kaarina Meriläinen) ja Uuno Räihän vihkijäisissä. 23 p etsin verkon järvestä, se oli mätäntynyt. Kalat n 30 olivat kaikki mätäntyneet.
21 p sain tieteakatemialta 250 m rahaa joululahjaksi. Aino (miniä 61 v) lähetti 50 m joululahjaksi. Jouluaamuna käivät Simo (vanhin poika 60 v), Aimo (Simo-pojan poika 30 v), Mirja (Aimon puoliso 31 v), Eeva (Simo-pojan tytär 25 v) ja Marjatta (Aimon ja Mirjan vanhin tytär 3 v) hevoskyydillä kirkossa. Me Ainon kanssa kuuntelimme Jumalanpalveluksen Ratiosta. Tapaninpäivänä oli hartaus kokous koululla. Rovasti puhui. Aino puhui ja minä lauloin 2 laulua. 29 p läksi Aimo perheineen Lahteen ja Eeva meni Vaasaan. Eero (Simon nuorin poika 37 v) tuli Kaukolasta, oli meillä yötä. Läksi pois 30 p aamuna ja meni Uttiin.
Vuosi 1944

W 1944. 2 p Tammikuuta Simo ja Aino menivät Kaukolaan. Esko tuli lomalle. 3 p tulivat kotiin. 7 p Simo ja Aino menivät Sairalan opettajien kokoukseen. Minä kävin asemalla kahvilassa ja kaikissa kaupoissa. Lunta oli satanut paljon, tiet olivat ummessa. Minä rasituin ja väsyin kovasti. Sairastuin, kivisti ja oksennutti koko yön ja tuli kova yskä. Eilen 9 p läksi Eeva pois meni Räisälään tänään 10 p alkoivat koulut. Esko meni Wiipuriin. 11 p Esko tuli Wiipurista, toi terveisiä. Tk 13 p iltana Esko läksi pois täältä menemään sinne Syvärin korpeen.
18 p sain rohtoja Sairalan apteekista. Hinta 85 mk. 26 p kävin Sairalassa, sain pullo rohtoa, ostin Inkerin arpoja. A.f.v.C.T maksoin 100 m terveys sisar maksoi puolet. Woitto pannaan puolekkain.
5 p Helmikuuta 1944 kävin Sairalan apteekissa. Sain pullo rohtoa sekä pulvereita ja lakritsaa. Maksoivat 100 mk. 13 p olivat hautajaiset naapurissa, Aino ja Simo olivat siellä.
18 p yöllä sairastuin, sydäntä kivisti ja oksennutti. 2 p Maaliskuuta 1944 kävin Sairalassa lääkärissä, siellä oli Käkisalmen Kaupungin lääkäri. Se määräsi niin kalliita rohtoja. Pullo lääke maksoi 300 m, lääkärin palkkio, pulverit, salva, sääri voide ja suolahappo sekä matkakulut 200 yht. 500.
5 p oli koululla nuorisoliiton kokous, puhujana oli sotilaspastori Karhumäki. 12 p oli koululla vihkijäiset ihmisiä oli paljon. Keskiviikkona 22 p kävin Sairalassa apteekissa, sain rohtoja 100 markalla, matkalla väsyin, täytyi loikoa iltapäivä. Pitkänä perjantaina oli jumalanpalvelus koululla kello 1:stä kello 4:n puhujana oli rovasti Taskinen. Minä lauloin yksin laulun. Perjantaina t.k. 14 p tuotiin minulle rohtoja Sairalan apteekista, ne maksoivat 100 markkaa. Tiistaina 25 p Huhtikuuta 1944 pantiin rysät Korsjärveen. 26 p saatiin 3 haukia. 27 p saatiin 4 haukia ja 2 lahnaa. 29 ja 30 p satoi lunta sitä oli aukeilla paikoilla 20 senttiä paksulta.
Wappuna 1 p Toukokuuta 1944 oli opettajien kokous Inkilän koululla. 2 p Toukokuuta kävin Sairalassa apteekissa, sain rohtoja pulveria ja rautaviiniä. Rohdot maksoivat 100 m kuluja 30.
7 p lähetin kirjeen Ellille. 15 p oli lämpö 25 astetta ja sai jo heittää villapaidan pois. 17 p Toukokuuta saatiin viiminen hauki ja otettiin rysät pois järvestä. 18 p oli juhla koululla, puhujana oli lähetys saarnaaja Savolainen. 19 p kävin Sairalassa apteekissa sain rohtoja maksoivat 147 m kuluja tuli 10 m. Sunnuntaina Toukokuun 21 p olivat hautajaiset. Jortikan emäntä haudattiin. Aino ja Simo lähtivät kello 6 hautajaisiin. Aira meni äitinsä luo sain olla yksinäni sen päivän.
19 p kylvettiin vehnä maahan. 20 p kylvettiin ohra. 25 p Toukokuuta matkustin Imatralle. Warpu oli vastassa asemalla. Helluntai sunnuntaina kävin Tainion kirkossa. Rippikoululaiset tytöt ja pojat olivat H ehtoollisella. Helluntai maanantaina T k 29 p menin T Rasilaiselle, siellä oli hyvä olla. Sai syödä verskiä kalaa joka päivä. Lauvantaina Kesälkuun 3 p saatettiin minut Imatralle.
Meriläisen Selma miehineen tulivat Katri sisartani saattamaan. Käivät meillä ja Tuomas vei heidät Rasilaiseen. Elli käi kotona 6 p. Sakari tuli lomalle kesäkuun 7p. 1944.
Minä läksin Imatralta K k 8 p tulin Antreaan Iidan luokse. Siellä tein vastoja Idalle 15 kappaletta ja 4 Wispilää. Antreasta läksin 12 p kesäkuuta 1944. Saavuin Inkilään kello 8 illalla.
Inkilään putosi räjähtys pommi K k 15 p ei tehnyt mitään vahinkoa. 15 p näkyi rukiissa tähkiä. 16 p tuli koululle sotilaita 12 miestä. 17 p tuli 16 miestä. Tiistaina 20 p kesäkuuta 1944 läksin Inkilästä evakko matkalle. Pääsin kapteenin sotilas autossa Miettilän kansakoululle. Matkalla tapahtui että auto meni rikki ja sen korjaaminen vei aikaa 4 tuntia. Saimme istua autossa ja otottaa. Meitä sivuutti 300 evakko lehmää. Koululla olin yötä 21 p pääsin sotilas autossa Lappeenrantaan kello 5 siellä pääsin junaan joka lähti Lahteen klo 7 ja saapui Lahteen 22 p aamuna klo 5. Siellä etsin rouvan asunnon ja tapasin Irjan ja Aunen. Menin heidän kanssaan laivalla heidän kesä asunnolleen Siikaniemeen.
23 p  alkoi sataa vettä. Juhannus päivänä 24 p ja Sunnuntaina 25 p oli kauhean huono ilma. Vettä satoi ja oli kylmä tuuli oikein raju ilma. 26 p oli vähän parempi. 27 p oli vielä parempi. 28 p oli koko päivän aurinkoinen, ja oikein lämmin ilma. Niinä päivinä tein vastoja talvea varten. 1944 30 p kesäkuuta tahkottiin Kala-Eetun kanssa 3 puukkoa ja 2 linkkuveistä.
Lauvantaina 1 p Heinäkuuta 1944 tulivat Simo ja Aino evakko matkallaan Irjan huvilalle. Sunnuntaina 2 p käytiin venheellä Siikaniemen ylitalossa Lehtorannalla. Alpertin tytär Aniitta (19 v) oli siellä tultiin takasin huvilalle klo 8. 1 p alkoi ruis heilimöitä. 3 p Heinäkuuta 1944 toi Irja rohtoja pullon ja suoloja apteekista. Maksoivat 67 m. 4 p läksivät Simo ja Aino pois täältä.
Lauvantaina 8 p kaatuin saunassa, minulta koski pään takapuoli verille ja selkä ja vasen käsvarsi vuotivat verta, paita tuli veriseksi se piti muuttaa ja käsivarteen laittaa kääre. 9 p kävi Mirja hakemassa Siikaniemestä Aunen (Eero-pojan vaimo 30 v) ja Eskon (Aunen poika 3 v) tänne huvilalle. Illalla saatettiin takasin. Heinäkuun 7 p tulivat tämän huvilan omistaja Maisteri ja hänen apulaisensa kesä lomalle tänne huvilalle. Oikein lämpimät ilmat kestivät 15 vuorokautta. H k 12 p rupesi itästä kovasti tuulemaan. 13 p tuli ilma viileäksi, vaan ei satanut. Aimo (Simon ja Ainon poika 31 v) pääsi lomalle ja tuli tänne huvilalle. Eero on jo lomalla käivät 13 p iltana Aunen kanssa täällä huvilalla.
H k 15 tuli Helsingistä vieraita. Lauri Wuorio (Aino-miniän veli 45 v) tuli rouvineen (Toini 45 v) tänne huvilalle. 17 p läksi Lauri rouvineen Helsingiin. 18 p tuli Aira (Kivinen 34 v) ja pojat Matti (6 v) ja Jaakko (4 v) Laivassa tänne huvilalle.
Sunnuntaina 23 p Heinäkuuta 1944 läksin Lahten kirkkoon pääsin maito autossa Lahteen olin kirkossa klo 10. 12 sta tunsin pahoinvointia. Kirkosta päästyä menin apteekkiin otin suolaannoksen vähän perästä piti oksentaa. Sitte herkesi kivistämästä. Menin Matkustajakotiin. Nukuin pari tuntia. kello 5 menin kirkkoon rippisaarnaan. Kävin H p ehtoollisella yöksi en päässyt mihinkään  Kirkkoherra vei minut pappilaan siellä oli hyvä olla yötä. 24 p menin Mirjan (Simo-pojan miniä) asunnolle siellä lepäsin. Käin ravintolassa syömässä ja iltapäivällä tultiin Mirjan kanssa tänne huvilalle.
25 p läksi Maisteri Jäämaa poikansa ja palvelijansa kanssa pois täältä. Menivät Helsinkiin. Elokuussa 1944 kävin joka päivä metsässä, poimin marjoja ja hankin puita oksia ja latvuksia sekä rannoilta veden ajamia tukkija. Niistä tein hellapuita ja sauna halkoja. Uudet vastat tein joka lauvantaiksi. Heinäkuussa tein talveksi vastoja 17 paria. 22 p elokuuta Mirja läksi Helsinkiin hautajaisiin. 26 p menin Mirjan kanssa laivalla Lahteen, apteekista ostin pulverit lääkäri uusi reseptin ostin suolapurkin. Menin Yrjön kanssa Metsolaan siellä lepäilin sunnuntai päivän. 28 p menin Yrjön kanssa Lahteen ja Mirjan kanssa huvilalle koko reissu tuli maksamaan 135.
30 p Mirja meni Lahteen ja sieltä 31 p Aimon kanssa Waasaan Eskon (Simo-pojan poika 22 v) hautajaisiin. Syyskuun 1 p satoi vettä kovasti. 1 p Syyskuuta 1944 haudattiin Wänrikki Esko Simonpoika Paavilainen Waasan sankari hautaan. 2 p Lauvantai iltana klo 8 tulivat Aimo ja Mirja Waasasta tänne. 3 p iltana klo 7 läksi Aimo rintamalle. Lauvantaina 9 p lakkasi laiva käymästä.
11 p meni Mirja Maito autossa kaupunkiin.
15.9.1944 Simo täytti 83 v
Maanantaina 18 p muutettiin huvilalta kaupunkiin. 19 p kävi Eemelin (Simon poika 49 v) tytär Kerttu (21 v) meillä. Toi terveisiä Haukiputaalta.
19 p illalla kuultiin ratiosta kamala uutinen, Moskovan rauhanneuvotteluissa tehdystä päätöksestä, Suomen kohtalosta. Minä itkin Suomen ja erittäin Karjalan kovaa kohtaloa.
21 Syyskuuta 1944 kävi Aune (Eero-pojan vaimo 30 v) meillä. Hän oli menossa Uttiin nostamaan ja korjaamaan juurikasvia. Illalla klo 7.30 oli Karjalainen asemiesilta, kuultiin ratiosta virsilaulua ja puhuivat 2 sotilaspastoria, Piispa Salomies ja Maaherra Manner. Se oli harras tilaisuus. Mutta minulla on siitä ikävä muisto. Naiset tekivät kokoajan töitä ja puhelivat niin äänekkäästi, että häiritsivät minunkin kuulemistani. Se kesti klo 9 asti.
22 p Emännöitsijä läksi Marjatan (4 v) kanssa kesälomalle ja Eeva tuli meille 24 p kävin kahdesti kirkossa ja seurakunta talossa Inkeriläisten hartauskokouksessa. 3 p Lokakuuta 1944. Eero kävi meillä ja meni Uttiin Aunen ja Eskon luo. 5 p Kävi Willen Irja täällä. Minä kävin lääkärissä ja apteekissa ja sain rohtoja, maksoivat yhteensä 132 m. 6 p kävi kala Eetu ja toi kaloja. 8 p kävin kirkossa kahdesti. 10 p Emännöitsijä Martta piti minulle sellaisen nuhte saarnan kuin jäykkä Hämäläinen voipi pitää kurjalle karjalan evakolle. Ja aivan ilman syytä. 15 p kävin kahtesti kirkossa, kello 6 alkoi seurakuntatalossa arvokas juhla Sota orpojen avustamiseksi. Olin siellä klo ½ kahdeksaan. Kotiin tultuani sain Martalta ankaran nuhteen ja sitä jatkui vielä maanantai aamuna. 22 p kävin kahdesti kirkossa. 24 p läksimme Ainon ja Marjatan kanssa matkustamaan Hallakorpeen. Käimme Lahdessa junaan klo 10.50. Saavuimme Riihimäelle k 12. Siitä läksi juna Tampereelle k ½ 8. Meidän piti olla Riihimäellä koko päivä. Saavuimme Ryttylän asemalle klo 8. Siinä oli hevonen vastassa. Sitte oli minulla vilu ja nälkä kun saavuimme Hallakorven kansakoululle klo 9. Koko matka oli oikein vaivaloinen.
29 p kuunneltii kirkonmeno ratiosta. Ilta päivällä käivät toiset kirkossa Tervakoskella. Minä olin yksin kotona. 1944 Marraskuun 9 p käivät Simo ja Aino jossain kokouksessa. Läksivät klo 8 ja saapuivat klo 9. 10 p Marraskuuta 1944. Tähän asti ei ole kylmänyt yhtään. Viime yönä satoi lunta 5 sentin paksulta. Seuravana päivänä se suli pois. 12 p käivät S ja A naapurissa hautajaisissa. Minä olin yksin kotona. 18 p tulivat Rento (Kivinen 35 v), Toini ja Oksat tänne. 19 p illalla läksivät pois. Simo meni Helsinkiin. 20 p satoi lunta 20 sent paksulta. 21 p satoi vettä ja lumi suli. 22 p satoi taas lunta. 25 p tuli nuoska. 26 p menivät S ja A Leppäkoskelle opiston avajaisiin. Tulivat takasin k 9. 27 p tuli Eeva kotiin.
1944  Joulukuun 8 p satoi lunta. 10 p tuli nuoska. Pakkasia ei vielä ole ollut. Rento vei resetin. 12 p tuli pulverit maksoivat 47 m lääkärin palkkio 20 mk. Katri sisareni (79 v) asui Tuomas ja Aino Rasilaisen luona. Kuoli 5 p Joulukuuta ja haudattiin 10 p Joulukuuta 1944 Tainiokosken hautausmaahan. Simo kävi Helsingissä, tuli kotiin J.k. 18 p. Toi kelloni. Sen korjaus maksoi 120 m. Toi pullon rohtoa maksoi 47 m. 21 p oli koululla kuusijuhla ja koulun lopettajaiset. Wäkeä oli ja pieniä lapsia oikein paljon. Alkoi klo 3 ja päättyi klo 6.
23 ja 24 p oli nuoska. Lämpömittari oli 0. Aatto iltana 24 p olivat alakoulun opettajan perhe meillä vieraina. Kahvilla oli yhteensä 10 henkeä. Joulupukki toi paljon lahjoja. Minäkin sain 8 lahjaa. Minä sain 3 suurta ja 3 pientä kirjaa. Kakun ja hyvän kepin. Lämpö on 0. Rahalahjoja sain Tieteakatemialta 200 m, Eerolta 100, Iidalta 100 ja Tuomaalta 100. Tiistaina 26 p tulivat Aimo, Mirja ja pienet tytöt (Marjatta 4 v ja Mirja Leena 3 v) meille k 9. Läksivät pois perjantaina Joulukuun 29 p 1944 kello 8. 30 p tulivat herra ja rouva Tuominen (Erland Tuominen 61 v ja Ainon sisko Hilma 60 v) tänne koululle. Oli nuoska ja satoi hienosti vettä. 31 p oli 4 asteen pakkanen. Lunta ei aukeissa paikoissa ole muuta kuin pellon ojissa. Metsissä on maa valkeana. Koulun piha on sileä jäätikkö. Maanteillä on jäätikköä siksi, että rekilöillä ajetaan.
Tämä kirja täyttyy ja tämä vuosi 1944 loppuu 2 tunnin kuluttua. Tämä sota on kestänyt jo 5 vuotta, eikä ole tietoakaan milloin tämä loppuu. W 1944 rahakulut rohtoihin ja matkustuksiin 1950 mk.

15.9.1945 Simo täytti 84 v

Simo Simonpoika Paavilainen, Lamminlahden Paavilaisten suvun vanhin, kuoli 18.12.1945.

Luettelo matkakuluista Karjalassa                                 Kulut Kaukolassa käytessä

Alkaen 4 p Heinäkuuta 1942
m
p

Kesäkuun 16 p W 1943
m
p
4 p Laivakyyti Lahteen
10


Piletti Inkilästä Ojajärvelle
7

      2 Postikorttia
3
50

Kyyti Liinamaalle
10

      Käynti Kahvilassa
3
50

28 p kolehti
2

                 Parturissa
3


Lottakanttiinissa
6

                 Karjala
2


29 p 2 postimerkkiä
7

      Junapiletti Imatralle
88


3 kiloa ruisjauhoja
20

6 p Matkalupa anomus
3


Heinäkuun 4 p Iitalle maksu tavaroista
100

      Käynti Kahvilassa
3
50

Hutrin Kertulle
50

      Postimerkki
2
75

Kolehti kirkossa
2

11 p Käynti kahvilassa
3


Kyyti Ojajärvelle
20

                   Parturissa
5


Ojajärvellä kuluja
7

                   1 lasi mehua
1
75

Piletti Inkilään
7

                   Sanomalehti
1


Juoksupojalle
2

12 p Käynti kahvilassa
3
50




14 p Piletti Sairalaan
28





        Martta majassa
1
25




        Piletti Inkilään
3





23 p Piletti Ojajärvelle
5
50




        Kyyti käynti Kaukolassa
20





        Kulut lotta kanttiinissa
5





Elokuun 2 p 1942 Nahkaa
20





        Annettu sisar Iidalle
20





        Piletti Inkilään
5
50




        Käynti Parturissa
5





        Piletti Imatralle
32





     Kulut Antrean lotta kanttiin.
5





Piletti junalla Lahteen
75





Pikajuna maksu
10





Piletti Kouvolasta Uttiin
5
50




Pikajuna piletti
10





Kulut Lahdessa
22





Laivakyyti Lahdesta
10





Summa
416
25

Summa
240


Siikaniemessä 12/8 1942

Simo Paavilainen