KIVIKIRKON KANSA ELÄÄ

KIVIKIRKON KANSA

Kivikirkon Kansa herättää arvostuksen ja muistelun mielen. Vanhassa kivikirkossa ja kotiseutumuseon pihapiirissä eli kahtena kesänä Nuijasotaan nouseva kansa. Tuhannet vieraat halusivat tulla katsomaan miten kivikirkon kansa kestää mahdottomat koettelemukset.

Isonkyrön Pappilan yläkerrassa syksyllä 2004 Erik Silvola, Esko Petäjä ja Matti Kivinen halusivat yhdistää kivikirkon kansan Isonkyrön Vanhan kirkon tapahtumien tukemiseen. Kivikirkon Kansa ry perustettiin ja hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.12.2004.

Kivikirkon kansa on elänyt kirkon piirissä yli tuhat vuotta. Kutsumme väen Isonkyrön Pappilaan perjantaina 5. helmikuuta 2016 klo 16.00 - 18.00 ajatuksella "Miten minä voisin auttaa muita."

Artturi Kivineva arvioi tämän ajan tapahtumat.
Matti Kivinen kutsuu Kivikirkon Kansan Isonkyrön Vanhan Kirkon vuoteen 2016.
Eeva-Liisa Lepistö esittelee paikallishistorian opetuksen Isonkyrön kouluissa 2016
Juha-Matti Arola kertoo kokemuksistaan ja on lupautunut kokoamaan opin MITEN KIVIKIRKON KANSA SELVIYTYY.

Aattoaamu 23.12.2015

Kyrönmaan asukkaat ovat selviytyneet vuosisatoja. Miten nyt selvitään, kun vaara uhkaa? Selviytymiskeinot ja tiedot halutaan kerätä tiedostoksi.
Kyrönmaan asukkaat ovat kokeneet: Varhaisin katastrofi, josta on edes jonkinlaisia tietoja säilynyt, sijoituu jonnekin 800-luvun lopulle. Onnettomuus kohtasi silloisia kyröläisiä yllättäen. Housulanmäeltä on löydetty kalliokoloon hätäisesti tuikattuna parisenkymmentä arabialaista hopearahaa, joita niiden kätkijät eivät kyenneet noutamaan pois. Vaara tuli mereltä ja osoittautui pysyväksi. Noihin aikoihin asutus Pohjanmaan rannikkoseudulta hävisi. Voimme arvata uhkan aiheuttajan. Käärmekeulaiset viikinkilaivat etsiytyivät silloin kaikkialle sinne, minne vesitse pääsi ja missä löytyi ryöstettävää. Vähänkyrön keskusseutu täytti molemmat ehdot. Takaisku oli kehityksellisesti merkittävimpiä, mitä Kyrönjoen tienoo on kuunaan kokenut, Nuijasodan (Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat.), Isonvihan 1713-21, Napuen taistelun 1714, Suomen sodan (Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809.) ja 1900-luvun sodat.

Heikki Ylikangas: Isoviha Kyrönmaalla
http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/isoviha-kyronmaalla-2/

Ajan suomalaisille isonvihan aika kouriintuntuvana todisti, että Venäjän mahti oli kasvanut ohi Ruotsin ja että Ruotsi ei enää kykenisi estämään vihollisen työntymistä maahan. Suomen asema muuttui uhanalaiseksi. Tietyssä katsannossa ja määrätyssä mielessä juuri tuo havainto antoi ensimmäisen sysäyksen ajatuskuluille, jotka aikanaan, monien mutkien kautta, johtivat Suomen itsenäistymiseen. Toteutui vanha sääntö: hyvässä pysytään, huonosta pyrkivät eroon kaikki.

Eräs kysymys, sanoisin pääkysymys välittömien tapahtumien tasolla, jää askarruttamaan. Kuinka oli ylipäätään mahdollista, että siitäkin vaiheesta – siis isostavihasta – jotenkin selvittiin, selviytymisen ehdot ja edellytykset kun olivat huonot, suorastaan toivottomat. Valtaosa Kyrönmaan työkykyisistä miehistä kohtasi matkansa pään Napuella. Kun venäläiset vielä riistivät maakunnasta lapset ja nuoret ihmiset, kaatui kaikki naisten ja vanhusten harteille. Työikäiset naiset, käytännössä leskivaimot, joutuivat kantamaan raskaimman taakan. Silti täydelliseltä tuholta vältyttiin. Naiset ja vanhukset kiskoivat elämän vankkurit läpi väki- ja mielivallan ja vielä nälkäkuolemankin. Siinä on viesti, tärkeä ja vielä myönteinen viesti kaikille aikakausille, myös meidän ajallemme. Se viesti valaa uskoa tulevaisuuteen, synnyttää luottamusta ihmisen kykyyn voittaa vaikeudet. Jos ja kun isonvihankin ajasta jotenkin selviydyttiin, mitä ovat sen rinnalla nykyajan haasteet.

Eivät paljon mitään.) 

 Yhdistyksen perustiedot

Nimi	Kivikirkon Kansa ry
Rekisterinumero	190.694
Kotipaikka	Isokyrö
Ensi rek.pvm	22.12.2004
Viim rek.pvm	22.12.2004
	Ilmoitukset
	2004/019673Y Rekisteröity 22.12.2004