Martti Jänkälä Muistokirjoitus

Martti Samuli Jänkälä 1935-2022

ATK-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄJÄ ENNEN TIETOKONETT

Diplomi-insinööri Martti Samuli Jänkälä kuoli 29. syyskuuta 2022 Kauniaisissa 87-vuotiaana. Hän oli syntynyt Rovaniemellä 31.3.1935.

lapsuus nuoruus,opiskelu ja perhe.

Martti Jänkälä sai ensimmäisen ATK:hon liittyvän työtehtävänsä Naantalin jalostamolla, jossa hän kuului bensiinin sekoitukseen kehitetyn matemaattisen mallin hyödyntämistä varten perustettuun työryhmään. Tämä tapahtui jo 1960-luvun alkupuoliskolla ennen kuin Nesteellä oli omaa tietokonetta. Vuonna 1967 Neste vastaanotti parin vuoden jonotuksen jälkeen ensimmäisen tietokoneensa IBM System 360:n. Tietokoneen hyödyntämistä varten perustettavan asiantuntijaryhmän kokoamisen aloitti Unto Lund, joka sitten pian keskittyi jatko-opintoihinsa ja politiikan puolelle jääden pois Nesteen palveluksesta. Vuorineuvos Uolevi Raade nimitti Martti Jänkälän Lundin tilalle. Jänkälä oli käytännössä Nesteen ensimmäinen ja ainoa varsinainen ATK-päällikkö, joka otti vaikean tehtävän haltuunsa. ATK-päällikön malleja ei tuohon aikaan ollut. Tietokone saatiin nopeasti hyötykäyttöön ja ATK-osasto laajeni voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin yleistyi myös tietokoneen etäkäyttö. MJ noudatti hallitun hajautuksen periaatetta vuorineuvoksen tuella. Sovellusten luotettavuus ja varmuus olivat ensisijaisia asioita yhdistettynä kustannustehokkuuteen. Toimialoilla oli kasvava halu omien järjestelmiensä kehittämiseen ja keskus-ATK koettiin kehityksen jarruksi. MJ luovi kuitenkin taitavasti kehityksen vaatimusten keskellä. Perus-ATK-sovellukset toimivat luotettavasti antaen toimialoille mahdollisuuden kokeilla ja opetella tietojenkäsittelyä ilman keskus-ATK:n ja MJ:n valvontaa. ATK muuttui vähitellen ICT:ksi . ICT-projektien kustannukset pompahtivat kertaluokkaa suuremmiksi ja järjestelmien käyttöönotot kertaluokkaa vaikeammiksi.

 Alaistensa mielestä MJ oli pidetty esimies ja johtaja paljolti positiivisen ja iloisen luoteenlaatunsa ansioista. Tietynlainen kurinalaisuus, täsmällisyys ja tunnollisuus olivat MJ:lle luonteenomaisia. Ymmärrettiin hyvin, että hän myös edellytti samaa alaisiltaan työtehtävissä. MJ:n työuraa läheltä seurattuna ja lämmöllä muisteltuna Martti oli vaikuttava henkilö ATK-alalla Suomessa, kuten monet luottamustoimet osoittavat. Luottamustoimia voisit poimia CV-teksteistä 

Yksi hieno muisto meillä on Martin sitoutumisesta työhönsä ja Nesteeseen, kun hän siirtyi eläkkeelle. Läksiäisissä hän nosti yhden käden viisi sormea ylös ja sanoi: Näin monta työpäivää olen urani aikana ollut poissa työpaikaltani. Seuraavalla viikolla hän kävi vielä työpaikalla viitenä päivänä, mutta perjantaina terveys yllättäen petti. Onneksi apu saatiin nopeasti paikalle. Martti toispuolihalvaantui ja menetti puhekykynsä.

 V 2011 alkaen kävimme yhdessä viikottain Kauniaisten seniorien, seurakunnan ystäväkerhon ja Lähiavun tilaisuuksissa ja retkillä. Kiitokset näille seuroille ystävällisestä ja auttavaisesta suhtautumisesta. Martti oli aina huomaavainen ja iloinen paljosta surusta ja vammastaan huolimatta. Muistamme häntä lämmöllä ja haikeudella. 

                                                                                                                 Kirjoittajat Valto Vuolio,

                                                                                                                 Jaakko Kivinen,  Erkki Karimaa

                                                                                                                 ja Matti Kivinen

SELVIYTYMISOPAS

Kivikirkon Kansa ry valmisteli SELVIYTYMISOPPAAN 15.09.2017 Kivikirkon Kansa ry:n vuosikokous – Liite Varautuminen huomiseen – projekti Juha-Matti Arola Kivikirkko ja sen kanssa on nähnyt monia sotia ja kriisitilanteita nuijasodan, ison vihan, nälänhätiä ja maailmansotia. Kaikista näistä ollaan selviydytty tähän päivään mennessä. Tänään nykypäivän ihmiset ovat tuudittautuneet elämään, jossa ruokaa, energiaa ja tavaraa riittää kaikkiin tarpeisiin eikä kriiseistä tarvitse välittää onhan edellisestä sodastakin kulunut jo 70 vuotta. Nyt uhkakuvat ovat kuitenkin nousemassa Suomenkin lähistöllä – pakolaiskriisi, Venäjän aktivoituminen sekä vastakkain-asettelu EU:n ja USA:n kanssa, maailmanlaajuinen talouskriisi jne… Joten Kivikirkon kansalla olisi tässä suhteessa annettavaa… Hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa mainittiin uutena projektina on Varautuminen huomiseen – projekti. Tavoitteena on kokoava sivusto/painotuote, jossa olisi konkreettisia tapoja , miten Kivikirkon kansa on vuosien saatossa pärjännyt erilaisissa tilanteissa, erityisesti kriisitilanteissa. Olen havainnut, että tietoa on olemassa netissä, mutta se on valitettavan hajallaan. Nyt Kivikirkon Kansa ry:n jäsenistöllä ja heidän verkostoillaan on paljon tätä tietoa mm. martoilla, partiolaisilla, armeijalla ja kotiseutuyhdistyksellä. Tehtävänä tässä olisi se, että tietoa julkaistaisiin nykyajan ihmiselle ymmärrettävässä muodossa, jotta he osaisivat varautua kriisitilanteisiin paremmin. Tarjoan tähän projektiin aikaani, nettisivustoja ja niiden julkaisemista. Joko osana omaa lopunaika.fi – sivustoani tai omana Kivikirkon kansa ry:n sivustona omalla nettiosoitteellaan. Samoin voin tarjota julkaisuja sosiaalisessa mediassa kuten Facebook ja Youtube. Esimerkiksi live-esityksen esittäminen onnistuu Youtubessa, jonka jälkeen se on katsottavissa nauhoitteena. Juha-Matti Arola Ruusupurontie 478, 61500 Isokyrö juha-matti.arola@virtuaalikonsultti.fi 040-5782509 USKO-RAVINTO-ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS KANSAN SELVIYTYMISOPAS – MITEN VARAUDUMME TULEVAAN TIISTAINA 01.08.2017 18.00-20.00 KYRÖ DISTILLERY CO -KYRÖNMAAN MAATALOUSMUSEO OSUUSKUNNAN KOKOUSHUONEESSA MEIJERIN YLÄKERRASSA Kahden vuoden tarina Matti Kivinen Juha-Matti Arola esittelee selviytymisopas hankkeen. Yrittäjät kertovat tarjolla olevista apuvälineistä. Sinun arviosi ja odotuksesi oppaasta. Yhdistyksen vuosikokous, Väinö Pollari päättää yhdessäolon Kivikirkon Kansan kirkkopyhä sunnuntaina 06.08.2017 10.00 Vanhassa Kirkossa USKO - RAVINTO - ENERGIA - TERVEYS - TURVALLISUUS PERUSKYSYMYKSET: 1. Miten selviydyn, jos minulla ei ole uskoa/motivaatiota pysyä hengissä. 2. Mitä syön, jos kaupasta ei saa päivän evästä. 3. Miten selviän, jos töpselistä ei tule sähköä. 4. Miten varaudun elääkseni vielä huomennakin terveenä. 5. Mitä teen, jos olet vaarassa. OPASRAKENNE: Tämä oppaan on kustantanut Kivikirkon Kansa ry, joka on Isossakyrössä toimiva yhdistys. Se on kirjoitettu etenkin omakotitaloasujien näkökulmasta, koska maaseudulla suurin osa asunnoista on omakotitaloja. A. USKO 1. USKO ITSEESI Selviytymiseen vaikuttaa olennaisesti se, että uskoo omalla toiminnallaan olevan vaikutusta. Varautumiseen vaikuttaa oma ymmärrys mahdollisista uhkista ja riskeistä sekä motivaatio, tiedot ja käsitys omista kyvyistä. Kotitalouksien varautumista lisäävät tekijät ovat häiriötilanteiden yleisyys, niiden kesto ja vaikutukset. /5/ Varautumisessa tärkeää on ymmärtää uhat, tehdä varautumissuunnitelmat sekä hankkia tarvittavat tarvikkeet ja harjoitella niiden käyttöä. Tällä kotitalouksien varautumisella vähennetään tehokkaasti onnettomuuksien haitallisia seurauksia. /5/ 2. USKO JUMALAAN Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Katekismuksen 1. uskonkohdan mukaisesti /7/: Uskontunnustuksessa on lyhyesti sanottu, mitä Jumala antaa meille ja mitä hän tekee hyväksemme. Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta. Mutta Jumala lahjoittaa meille uskon ja avaa sydämemme rakkaudelle. Järkemme ei voi käsittää Jumalaa. Hänen olemuksensa syvyydet jäävät myös uskovalle salatuiksi. Jumala on kuitenkin ilmoittanut meille itsestään kaiken, mikä on tarpeen, jotta voimme elää uskossa häneen. Jumala lähestyy meitä Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Hän on kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on luonut kaiken, hän on tullut kaltaiseksemme Pojassa ja hän on läsnä Pyhässä Hengessä. Jumala ei ole pelkkä kaukainen alkusyy eikä persoonaton voima, vaan hän vaikuttaa luomakunnassa ja historiassa ja kohtaa meidät henkilökohtaisesti. Uskontunnustus on Jumalan hyvien tekojen ylistys. Samalla kun pyydämme uskoa itsellemme, kiitämme Jumalaa hänen rajattomasta rakkaudestaan. Uskossa otamme vastaan Jumalan lahjat ja turvaamme häneen, pidämme hänen lupauksiaan tosina ja uskallamme heittäytyä niiden varaan. Kirkon yhteinen usko tukee meitä myös silloin, kun oma usko horjuu. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. (Ps. 100:3) Jeesus sanoi: ”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.” (Matt. 10:32) B. RAVINTO 1. VARAUTUMINEN VESI Kun sähkö on poikki, vettä ei tule -- Varaa vettä astioihin sähkökatkoksen uhatessa esim. hanalliset kanisterit ja tynnyrit käteviä -- Pidä kaivo käyttökunnossa, varaudu vedensuodatuslaitteistolla pahimman varalle -- Älä käytä vettä katolta, lumesta tai sateesta muuhun kuin esim. vessanpönttöön ja peseytymiseen, koska se on steriiliä vettä eikä siten juomakelpoista RUOKA Kun sähkö on poikki, kaikki kaupat mukaanlukien ruokakaupat sulkevat ovensa -- Pidä itselläsi kotivara /3/ Tärkein vesi tai muuta juomaa 16 l / henkilö / viikko Muut välttämättömyystarvikkeet esim. Nimike Määrä / hlö / vko (kg tai kpl) Peruna 1,00 Riisi 0,10 Makaroni 0,25 Ruokaöljy 0,05 Voi 0,05 Margariini 0,10 Sokeri 0,10 Maitoa 1,00 UHT-maitoa 0,50 Maitojauhetta 0,5 Juomia 1,00 Vettä 15,00 Leipää 0,50 Hedelmiä/marjoja 1,00 Vihanneksia/juureksia 1,50 Lihaa 0,75 Eineksiä 0,75 Herkkuja 1,00 Talouspaperia 0,75 WC-paperia 2,00 Pyykinpesuaine 0,20 Astianpesuaine 0,10 Konetiskiaine 0,05 Käsisaippua 0,05 2. LUONNON ANTIMET Suuri osa villiruoaksi kerättävistä kasveista on tavallisia niittyjen, pientareiden ja metsien kasveja. Myös luonnolle haitallisten vieraslajien joukossa on elintarvikekäyttöön sopivia kasveja, ja niiden keruu onkin suoranainen luonnonsuojeluteko. Luonnonvaraisia rauhoittamattomia kukkia, yrttejä ja muita vastaavia kasveja voi pääsääntöisesti kerätä jokamiehenoikeudella. Kasvien maanpäällisen osan kerääminen ja pienessä mittakaavassa myös juurineen otto on sallittua. Sillä ei ole väliä, aikooko kasvin syödä vai kuivattaa kortin koristeeksi. /6/ Villiyrttien keruussa olennaisinta on kasvien tuntemus. Näin ei vahingossa kerää myrkyllisiä kasveja. Lajituntemus on tärkeää myös, jotta ei kerää rauhoitettuja kasveja tai kasvinosia. Niiden kerääminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Hyvä käytäntö on ottaa kasveja kustakin paikasta vain sen verran, että kasvusto säilyy edelleen kasvupaikalla elinvoimaisena. Kasvuston niittäminen ei ole jokamiehenoikeutta vaan vaatii sopimista maanomistajan kanssa. Puun osia, kuten kuusen kerkkiä tai männyn ja katajan vuosikasvuja ei saa ottaa ilman maanomistajan suostumusta, koska rikoslain mukaan ne ovat puun osia, joiden ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuteen. Myös pakuri on puun kasvannainen, eikä sen kerääminen kuulu jokamiehenoikeuteen. Sammalen ja jäkälän keruuseen tarvitaan myös maanomistajan suostumus. /6/ Toisen maahan ei keräilystä tulisi jättää pysyviä jälkiä siten, että se aiheuttaa maanomistajalle vähäistä suurempaa haittaa. Toisten pihoilta ei myöskään saa kerätä kasveja. Luonnonsuojelualueilta, kuten kansallispuistoista ei saa kerätä kasveja, vaikka niissä saakin sienestää ja marjastaa. Hyvä apu sopivien kasvien valintaan on Eviran kokoama alla oleva taulukko elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista. Taulukon kasvien joukossa ei ole myrkyllisiä tai rauhoitettuja lajeja. /6/ KASVILAJI - KASVINOSA - KÄYTTÖTAPA Ahomansikka - Lehdet - Yrttijuomat Islanninjäkälä - Kokonaan - Keitot, muhennokset, yrttijuomat Kamomillasaunio - Kukinnot - Yrttijuomat Kanerva - Kukat - Yrttijuomat Koivu - Lehdet - Yrttijuomat, salaatit Kultapiisku - Kukinnot - Rohdos Ketunleipä eli käenkaali - Lehdet, kukinnot - Salaatit Lillukka - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat Maitohorsma - Lehdet, versot - Yrttijuomat, salaatit, keitot, muhennokset Mesiangervo - Lehdet, kukinnot - Yrttijuomat Mesimarja - Lehdet - Yrttijuoma Mustaherukka - Lehdet - Yrttijuomat Mustikka - Lehdet - Yrttijuomat, salaatit Niittysuolaheinä - Lehdet - Salaatit Nokkonen - Versot - Keitot, muhennokset, yrttijuomat Peltokanankaali - Lehdet, versot, kukat - Salaatit, muhennokset Peltokorte - Versot - Yrttijuomat Poimulehdet - Lehdet - Salaatit, keitot, muhennokset, yrttijuomat Puna-apila - Kukinnot, lehdet - Yrttijuomat, keitot, muhennokset, salaatit Puolukka - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat Savikat - Lehdet, versot - Salaatit, muhennokset Siankärsämö - Kukinnot, lehdet - Yrttijuomat, mausteet, Vadelma - Lehdet ja marjat - Yrttijuomat Valkoapila - Kukinnot, lehdet - Keitot, muhennokset, salaatit, yrttijuomat Vesiheinä eli pihatähtimö - Versot, kukat - Salaatit Voikukka - Kukinnot, lehdet - Salaatit, keitot, muhennokset, mauste Vuohenputki - Lehdet - Keitot, muhennokset, salaatit, mauste C. ENERGIA 1. SÄHKÖ Katkaise virrat kodin sähkölaitteista - jätä yksi lamppu päälle, jotta tiedät sähköjen palautuneen /1/ s.2 Älä koske viallisiin sähkölinjoihin /1/ s.2 Valaistukseen käytä kynttilöitä palattomattomalla alustalla ja patterikäyttöisiä valaisimia /1/ s.3 Käytä yksivaiheista bensiiniagregaattia, josta johdetaan sähkö tarvittaviin kohteisiin esim. jääkaappi ja pakastimet erillisillä jatkojohdoilla TAI käytä kolmivaihevirtaista diesel-aggregaattia, joka voidaan liittää suoraan varavoimaksi talon sähkötauluun ja tankata esim. omakotitalon polttoöljysäiliöstä pistoolilla tai varakanistereista TAI käytä traktorikäyttöistä aggregaattia järeämpään tarpeeseen esim. eläintiloilla Elektroniikan suojaamiseksi sähköhäiriöiltä esim. ukkoselta tai aggregaattisähköltä suositellaan UPS-laitetta, joka akunomaisesti suojaa elektroniikkaa ja antaa puoli tuntia aikaa keskeneräisten töiden tallentamiseen /1/ s.10 Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta 2. LÄMMITYS Kun sähkö loppuu -- Vesikiertoinen keskuslämmitys ei toimi, hanki välipistoke kiertovesipumppuun, johon voit liittää aggregaatin tai akun inverterillä (300 w:n invertteri riittää ja 60 Ah:n akku yöksi). Hyvä idea on antaa aggregaatin levätä yön ja ladata vara-akkua taas päivällä aggregaatilla. -- Sähkö- ja maalämpölämmitykset eivät toimi, joten vaaditaan vaihtoehtoinen lämmitys esimerkiksi takka tai öljy-/puulämmitys 3. LIIKKUMINEN Kun sähkö loppuu -- Bensa-asemat ja -automaatit lakkaavat toimimasta, varaudu lisäkanistereilla esimerkiksi 60 l bensaa/dieseliä saa säilyttää omassa autotallissa (lähde: /2/) -- Maaseudulla yleiset tilatankit tulevat yhä suurempaan arvoonsa, joiden polttoaineella voi tehdä vaihdantakauppaa muihin tavaroihin -- Huomioi liikkuminen polkupyörillä, mopoilla ja hevosilla, jos sellaisia on lähistöllä ja käytettävissä Kun polttoaineesta on pulaa -- Sähköautot ja hybridiautot voivat vielä liikkua, jos sähköä on saatavissa, mutta sähkönkin saanti vaarantuu, kun polttoaineet loppuvat D. TERVEYS Kesän ensiapuohjeet (Suomen Punainen Risti) https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/kesan_ensiapuohjeet_2016.pdf Talven ensiapuohjeet (Suomen Punainen Risti) https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolataukset/talven_ea-ohjeet_2016-17_muotoiltu.pdf E. TURVALLISUUS 1. OMA VARAUTUMINEN - Varaudu paristokäyttöisellä radio, jotta voit seurata tiedotteita, koska internet-yhteydet eivät toimi - Muut välttämättömyystarvikkeet /3/: lääkkeet tölkinavaaja hygieniatarvikkeet vaipat yms. tuorekelmut, teippi, muovipurkit joditabletit taskulamppu ja paristot kynttilät ja tulitikut lemmikkieläinten tarvikkeet käteistä rahaa (pieninä seteleinä 20 €, 10 € ja 5 €) - Radioaktiivisessa laskeumassa ydinonnettomuuden tai ydinsodan sattuessa /4/: suojautuminen sisälle -- sisätiloissa pitää pysyä, kunnes radioaktiivinen pilvi on ohittanut paikan -- kaikki ruokatarvikkeet pitää laittaa ilmatiiviisiin laatikoihin -- kaivot tulee suojata muovilla -- ilmanvaihto ulkoa tulee estää laittamalla ilmanvaihtoventtiilit kiinni ja ikkunat pitää tiivistää joditablettien ottaminen -- viranomaiset saattavat pyytää ottamaan joditabletteja, jos hengitettävässä ilmassa on suuria määriä radioaktiivista jodia liikkumisen rajoittaminen -- onnettomuustilanteessa ei voi liikkua enää vapaasti, vain erityisestä tarpeesta voidaan onnettomuusalueelle mennä maataloustuotannon suojaaminen -- maatalouseläimet pitää laittaa sisätiloihin ja niiden juomaveden saanti pitää turvata 2. TOIMINTA KRIISITILANTEESSA KYLÄ/KUNTATASOLLA - Pitkässä sähkökatkoksessa matkapuhelimet eivät toimi, joten tulisi olla vaihtoehtoinen tapa hälyttää apua esim. radioteitse tai tietyssä paikassa 3. MOTIVAATIO PUOLUSTAA ITSEÄSI, PERHETTÄSI JA MUITA - Kriisitilanteessa parhaista ystävistä saattaa tulla vihamiehiä tai omalle kodillesi saattaa tulla suuria määriä tuntemattomia ihmisiä esimerkiksi suurista kaupungeista etenkin maaseudulle kerjäämään ruokaa ja he voivat käyttäytyä aggressiivisesti Lähteet: /1/ Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta http://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/pahasti_poikki_-_nain_selviat_pitkasta_sahkokatkosta.html#material-view /2/ Pelastustoimi - Tavaroiden säilytys http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/ehkaise-palon-syttyminen/noudata-saannoksia/tavaroiden-sailytys /3/ Kotivara http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/-Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Kotivara /4/ Ydinlaskeumalta suojautuminen http://www.stuk.fi/web/selkosivut/sateilyvaara-ja-suojautuminen/suojautuminen /5/ Kotitalouksien varautuminen Suomessa - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) http://www.spek.fi/loader.aspx?id=03718850-a8d7-4ced-90fc-48432a6683f3 /6/ Jokamiehenoikeus luonnonvaraisten kasvien ja villiruoan keräilyssä https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/villiruoka-kasvit.pdf /7/ Suomen Evankelis-Luterilaisen Kirkon Katekismus http://katekismus.fi/uskontunnustus/12.html Lähettänyt Matti Kivinen klo 8.15 1 kommentti: Matti Kivinen19. huhtikuuta 2020 klo 4.08 VARAUTUMINEN TULEVAAN KIVIKIRKON KANSAN HANKE 15.09.2017 USKO - RAVINTO - ENERGIA - TERVEYS - TURVALLISUUS Tätä PIRULAISEN aikaa ajatellen

JOULUPUURO 2018

JOULUPUURO 2018

VUOSIKYMMENTEN PERINTEEN MUKAISESTI KÄVIN SAKARIN KANSSA SUTELEN MYLLYSSÄ SYKSYLLÄ. VEIMME TUURELTA SAATUA PLANET-OHRAA JA SAIMME RIITTÄVÄSTI KRYYNEJÄ HALUKKAILLE. VUODESTA 1989 OLEN SAANUT ANTAA PUUROVÄRKIT PRESIDENTIN PÖYTÄÄN. ALUKSI TELLERVO JA MAUNO KOIVISTON KÄSIIN. FINLANDIA-TALON JOHTAJANA TAPASIN PRESIDENTIN USEIN JA SAATOIN ANTAA JOULUTERVEHDYKSEN HEILLE.

OLEN ROHJENNUT JATKAA TÄTÄ TRADITIOTA. VIESTIN VAIHTO 2018 TIEDOKSENNE 

TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ JA ROUVA JENNI HAUKIO

HALUAMME TERVEHTIÄ TEITÄ JA TARJOTA  PÖYTÄÄNNE  

OHRAPUUROA  JOULUNA 2018

OHRAN VILJELIJÄ TUURE PELLERVO RENKO ISOKYRÖ LEHMÄJOKI

PLANET-OHRAA LEHMÄJOEN VAINIOLTA, PUITUNA JA KUIVATTUNA 

OHRAKRYYNIT: SUTELAN MYLLY MYLLÄRI  JUHANI KONTTAS YLISTARO

PERINNEPUURO JOULUPUUROKSI

SAARA JA MATTI KIVINEN

matti.kivinen@iki.fi

+358502774

Saara ja Matti Kivinen,

Tasavallan presidentti ja rouva Haukio kiittävät lämpimästi heille toimittamastanne ohraryynitervehdyksestä ja toivottavat Teille oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

  

Parhain terveisin

Päivi Grönblad

Tasavallan presidentin sihteeri

Tasavallan presidentin kanslia

Mariankatu 2, FI-00170 Helsinki

+358407072400,  +3589661133

paivi.gronblad@tpk.fi

www.presidentti.fi

SIMO MÄKIPÄÄ

                                              SIMO MÄKIPÄÄ 12.01.1938 - 29.03.2018

Luokkakokous Bank-ravintolassa

4. Lyska 57. Kokous 6.4.2018.

Tervehdys Vaasasta, jossa sataa räntää taivaan täydeltä. Hienot hanget katoavat ja vesi sekä lumiloska lotisevat! Meitä "Lyskanpoikia" oli tänään Bank ravintolassa seitsemän: Antti, Eeli, Heikki P., Leo, Markku, Pentti ja minä. Antti oli vaimonsa Hilkan kanssa hakenut Markun kokoukseen, onhan tänään hänen syntymäpäivänsä. Onnea Markku vielä kerran.

Pentillä on tästedes entistä lyhyempi matka kokouksiimme kotoaan Gerbystä, osoite: Hellaksentie 11, 65280 Vaasa. Mukavaa.

Söimme maukkaan lounaan, jonka jälkeen nautimme Heikki P:n tarjoamat kakkukahvit ensi sunnuntaina olevan syntymäpäivänsä johdosta. Kiitos Heikki, Othellon kermakakku oli hyvää. Onnea jo etukäteen, 80 v. tulee Sinullakin täyteen.

Meillä riitti juttua ja iloista muistelua niin, että kokous kesti taas kaksi tuntia.

Puhuimme ensin ruoan laitosta kun Eeli kertoi aikovansa huomenna laittaa ehdottamaani tonnikalakeittoa: kattilaan vettä, paketillinen valmiita pienemmäksi pilkottuja keittojuureksia, muutama kuorittu ja pilkottu peruna, pilkottu sipuli (jos siitä pitää) , ½ x vihanneskeitto kuutio (tulee kovin suolaista keittoa jos laittaa koko palan), muutama kokonainen maustepippuri sekä purkillinen öljyyn säilöttyä tonnikalaa, ei kuitenkaan hiutaleina olevaa (öljyn voi valuttaa poiskin jos ei halua sitä keittoon). Sitten vain keitetään ja annetaan muhia kypsäksi.

Seuraavaksi muistelimme aikaa, jolloin olimme vähän toisella kymmenellä. Useimpien kotipihalla oli vanhasta tynnyristä tehty keittiöjäteastia, joka haisi pahalle ja jonka pinnalla kiehui kuumana kesäpäivänä valkoisena massana kärpäsentoukkia. Yäk! Mutta joku sikalan omistaja kävi kyllä säännöllisesti tuon ällöttävän pöntön tyhjäämässä. Oli myös iso puinen putulaatikko muita jätteitä varten. Se keräsi rottia, joita pojat yleensä jahtasivat sekalaisella menestyksellä. Vörkkärillä asuneella Eelillä oli koira Popi, joka oli oikea rottakoira. Heidän liiterinsä lattian alta kuului kerran vikinää ja kun Eeli nosti lattialaudan pois, paljastui sen alta rotan pesä, jossa oli 5-6 vaaleanpunaista rotanpoikaa. Popi tuli kutsuttuna paikalle, nosti rumasti irvistäen rotanpojat ylös lattialle ja söi ne hyvällä ruokahalulla.

Minä taas tein vanhoissa kansatieteellisissä kirjoissa kuvatun ansalangan hevosen häntäjouhista. Viritin sen putulaatikossa olevan rotanreiän kohdalle raskaaseen seipääseen kiinnitettynä ja jäin kotini ikkunalle odottamaan. Eipä aikaakaan kun seiväs heilahti. Juoksin ulos ja nostin seipään korkealle, silmukassa roikkuva, kirkuva rotta oli kuin ahven ongessa. Yritin tappaa sen heilauttamalla se voimalla pihan lankkuaitaa vasten, mutta se taisi kyllä päästä karkuun kun jouhilankani katkesi.

Kokouskabinettimme kohdalla, Raastuvankadun toisella puolella sijaitsee entinen Suomalaisen Klubin rakennus, jonka alakerrassa toimi kaljakuppila Elite. Suomalainen klubi ei enää talousvaikeuksiansa takia toimi tuossa rakennuksessa. Entisissä klubin tiloissa on nykyisin ruotsienkielisten vapaamuurarien loosi, josta merkkinä talon parvekkeella liehui Temppeliherrain punavalkoinen lippu. Keskustelimme hetken talon toiminnoista. Siellä olevan ravintolan tiloissa mekin aikanaan juhlimme penkkareita ja sieltähän Leo löysi Leilansa.

Juttelimme kyllä ihan vähän Vaskiluotoon ja entiselle Linja-auto aseman tontille suunnitteilla olevasta rakennustoiminnasta mutta kumpikaan ei tänään meitä juurikaan kiinnostanut.

Ravintolan tarjoilija otti meistä Leon kameralla kuvan " seitsemän veljestä". Saamme sen kunhan Leo ehtii sen lähettää.

Seuraava kokous pidetään samassa paikassa 4.5.2018 klo 12.00 alkaen.

Mukavaa Vapun odotusta Raimo

-->

Luokkatoverimme Simo Mäkipää on kuollut ja haudattu. Lähetän tässä kopion tänään sanomalehti Pohjalaisessa julkaistusta ilmoituksesta. 

Meitä luokkatovereita ei jostain syystä haluttu pitää tilanteen tasalla eikä meitä haluttu myöskään siunaustilaisuuteen, joten tämänaamuinen  ilmoitus tuli meille kaikille yllätyksenä.

Rauha Simon muistolle.

Toivotan kaikesta huolimatta teille kaikille mukavaa Vappua! Raimo

Ps. Jää sulaa pohjoisella kaupunginselällä paikalleen, vain pienehkö jäälautta on enää muistona talvesta. Muistattehan, että jää lähti vappuna 1957 vasta toukokuun 11 P:nä.

KALLE LAKIA

                          KAARLO LAKIA                                                           20.01.1889-07.06.1980

KALLE LAKIA 1914-

Päiväkirja N:3 Aljettu kirjottamaan Joulukuulla v:1914

( 16 ensimmäistä ja 10 viimeisistä sivuista on leikattu pois mustan vahakantisen vihon niteestä)

….viimmekerran väki pitkin matkan vartta aina Ylistaroon asti suuret ihmispaljoudet 

asemilla katsomassa kuin menimme. Menimme kylmissä härkävaunuissa aina lähelle Tamperetta Suinulan asemalle jonne saavuimme 28 p myöhään illalla, oli aivan pimeä. Olimme toista vuorokautta kylmissä härkävaunuissa, ruisolkia oli lattialla jossa maattiin,

oli niin ahdasta ettei yht´aikaa sopinut kaikki maata ja niin kylmä että paleltuu vähällä en

yöllä yhtään nukkunut. Juna kulki hiljaa ja oli asemilla kauan. Alavudella olimme yöllä

28 p. Vasten kello ½ 3. Ihmisiä oli asemalla, kyselivät josko missään vaunussa on 

Alavuden poikia, ei ollut, olisivat antaneet ruokaa mukaan ja onnea toivottaneet ym. Wilppulassa oltiin isonajan pidätyksissä. Olimme eräässä uuressa kaupparakennuksen keittiössä juomassa kahvia. Siellä tytöt kertoivat, että he olivat Wilppulan taisteluitten

aikana kellarissa ja punaset olivat huoneessa eivätkä he tienneet heistä kellarissa olevista mitään. Pulskeita ja hyvinvoipia oli nua Wilppulan tytöt. 

Täältä alkain rupesi näkymään raran varsilla taistelun jälkiä melkein yht´mittaa ja alkoi

hetken kuluttua Tampereelta kuulua ankara tykkien jyske sekä konekiväärien kotkotus.

-”Se oli musiikkia jota jännityksellä kuunneltiin mitä lähemmäs juna ehti Tamperetta 

kohti. Se teki pojat vakaviksi ajattelemaan sodan kauhuja ym. Minä uskon että siinä 

mennessä kuunnellessa ja puhellessa useat lähestyivät rukouksilla Jumalaa että se varjelisi sodan vaaroista – Minäkin taistelin itsetykönäni sisäisen taistelun Jumalalta pyydin suojaa

ja varjelusta soran moniin vaaroihin. Sen jälkiin sain sisäisen rauhan tunteen koko olemukseeni ja vahvan uskon että tulen varjelluksi vaaroista sodassa – Tunteen sellaisen

jota ei voi sanoin sanoa eikä kynällä kirjottaa, vaan ainoastaan tunteilla tuntea.

Pirätettiin Suinulan asemalle 28 p. illalla maalisk jossa syötiin ja jaettiin 3 komppaniia 3 joukkueeseen. Tampereelta ja sen ympäriltä kuului ankaraa tykkien ja kiväärien pauketta. 

Ilta oli sangen pimeä ja jo myöhäinen – kuin valmistuttiin ja lähdettiin marssimaan kohti Kangasalan kirkonkylää joka oli edellisyönä valloitettu. Tie oli metsäistä ja pikku järviä, kuljettiin vähän varovasti sillä ei ollut varmaa jos olisi metsässä vielä piileskellyt punakaartilaisjoukkoja. Saavuttiin yöllä hiestyneinä ja väsyneinä Kangasalan kirkolle 

jonka seinässä kerrotaan olevan vertatihkuvan kiven - . Kirkko ei yön kevätyön 

himmeydessä ainakaan näyttänyt komealta, mutta kyllä sen sijaan kirkonkylä – Oi sitä luonnon suuremmoista kauneutta, komeat talot komeine puuistutuksineen ja maantie 

korkeilla harjuilla, sivuilla, alhaalla syvässä ikihonkien ja kuusten lomista välkkyi 

Suomen järvet – vielä valkovaippa peitossa. Sivuutimme kirkon ja menimme itäänpäin 

aina Jokiaisten kylään. Me pidätyimme Katilan taloohin, tuon ison Roinejärven rannalle lähelle Liukialan kartanoa.

(Kuuluisan Liukialan Lyylin koti) (”Hatanpää Heikki”)

Matkalla oli useita suuria hoveja. Tienvierillä komeaa köynnösistutus aitaa ym. Oli joku 

tunti aikaa nukkua aamulla valkeni pitkänperjantain aamu, satoi vähän märkää räntää. Luksialan kartanosta kuului kokopäivän konekivääriammunta harjotusta ja Tampereella taisteltiin yötäpäivää. Tuossa Katilan talossa oli hyviä ihmisiä kahvia annettiin vapaasti sotilaille ja maitoa. Yksi talon rengeistä oli kaarttissa -. Olimme yöllä ja illalla katsomas 

kuin suuret valkian ruskot leimusivat taivaalla valaisten aina pimeää ilmaa - - - Lauantaiaamuna a 30 p sain talon tytöltä ilmaiseksi 1 kg voita ja ropeellisen tuota Hyvää Pääsiäismämmiä. Tuota lahjaa ja osotusta ei saanut kukaan muut pojat. - - Nuo Hämeen 

seudut ovat oikein ”Mämmien kotimaa”. 

Tänä aamuna näytettiin myös miten haavoittuneita sidotaan ja kannetaan - . Tohtori esitti 

ja näytti. Lähdettiin aamulla 31. p. siis 1 ensi pääsiäispäivän aamuna kiireesti yli 

kuuluisan ison Roine järven suurin joukoin poikki maitten ja mantereitten illalla kello 8 saavuttiin Lempäälän pitäjän Lastusen kartanoon. 

Nyt saatiin syödä ja maitoakin antoi pojille runsaasti tuo talon rotevarotuinen karjakko. 

Oli sangen vilkas kielinen ja kohtelias sekä komeakin kaukaa katsoen, vaan läheltä 

tarkastaen vain veistoksen jälellä. No hän meille kaikille yö tilat katsoi ja nauroi ja aivan kiitettävän hyvin tuo kaikki kävi. No taisipa palkkioksi saada siitä jääkärin riijarikseen 

yöksi, niin ainakin sanottiin. Samassa mielessä oli muutkin talon palveliaat, mutta taisivat saara vain yönsä yksin viettää – Matkaa Lempäälästä tähän oli 29 km. Yö oltiin talon ympärillä vahtitoimissa. Punaset oli juuri täältä lähteneet. Olivat tästäkin talosta vieneet 

jo monikertaan viljaa ym. ja hevosia - . kaikesta olivat antaneet paperit mitä olivat 

ottaneet ”laskut luvanneet maksaa jos punakaarti voittaa sodan, jos ei voita, sitte ei 

maksa”.

Huhtikuun 1. päivänä Yöllä 4. tienoissa, siis toista pääsiäispäivää vasten tuli hälyytys, 

ja miehet kiireesti matkaan kaikki. Mentiin metsiä myöten ketjussa Wuohiniemen ja 

Putkiston välillä. Tuli aukea eteen. 3 muuta ja minä määrättiin aukelle tiedusteluretkelle 

jos vihollista näkyy. Olimme avokentällä kuin noin 6 tai 7, eli 8 miehinen joukkue 

näyttäytyi metsänrannassa kalliolla noin 150 mr päässä meistä. Heillä oli valkeat nauhat käsivarsissa – ja kysyivät ”mitä miehiä olemme” emme uskaltaneet sanoa, vaan kysyimme 

että ”mitäs miehiä Te olette”. Sanoimme että mitään pelkoa ja epäilystä ei saa näyttää rauhallisina tarkastelimme seutua ja tulimme hiljalleen takaisin väliin seisoskellen huolettoman näköisenä ja vuoroin he ja me kysellen toisiltaan mitä miehiä olemme - . Pääsimme metsämme rantaan jossa ketjumme orotti ihmeteltiin: täällä on valkoiset ja 

he että on punaset samassa alkoi kauhea kiväärituli, hetken päästä oli meidän 

peräännyttävä järjestyksessä asetuimme uusiin asemiin ja he alkoi ajaa takaa, mutta oli 

heidän alettava pakenemaan kuin saimme pari kuularuiskua avuksi. Sitte aloimme me 

ajaa takaa heitä veimme useita kilometrejä kunnes tuli eteemme järvenjää jossa oli sen 

päivän 3mas yhteenotto. 2 ensi taistelussa oli parhaiten vain meidän 3. joukkue 3. toinen joukkue. Tuli ilta ja olimme paljosta lumesta ja näljästä kun 1 vuorokausi jo oltiin 

syömättä sekä erellisyö valvottiin ja erellispäivänä marssittiin 29 km niin näännyksissä 

että meidät vietiin pois, kuin pääsimme Hyssyyn. Oli 3 joukkueen vielä käytävä Wuohiniemessä oikein pikamarssissa ja kyllä väsyksissä edestakaisin noin 7:8 km. 

Heti kuin sinne päästiin oli pyörrettävä takaisin ja kiireesti taas, kyllä silloin moni mies 

ajatteli kamaloita. Jonossa kuljimme ja Työväentalon kohdalla olevalle korkealle 

ahteelle kömmittiin käsi käressä toinen toiseensa nojaten että pystyssä pysyi ja 

voimiltaan pääsi tuon päälle alusvaatteet oli hiestä märkänä - - En muista saatiinko 

nukkua koko yö vaiko vain joka 2. tunnin pää vuorottain vahtia.

2/4  patrullis Putkistossa  - 3 – 4 – 5 – 6 päivää vasten yöllä Putkiston metsässä ketjussa. Saatiin tietää että vihollinen aikoo sinä yönä hyökätä. Murtelimme kuusen oksat 

allemme ja alettiin ketjussa odottaa torjuaksemme vihollisen hyökkäyksen. Oli sangen 

pimeä yhtään ei nähnyt ja satoi melkein koko yö kovasti vettä. Oli suuri hiljaisuus ei laukaustakaan mistään kuulunut, ei lintu liikahtanut, ei metsän puut huiskuneet tuona 

ankarana pimeänä sare yönä, me vain makasimme märkinä ja kylminä Hämeen metsien keväthangilla kukin ajatellen omia asioitaan ja sodan monia kärsimyksiä.

Elin ajatuksissani läpi oman elämäni aina lapsuuresta saakka tähän asti. Wierelleni 

sijoittui jo illalla konekivääri, sekä valonheittäjä pistooli, siis varustus oli hyvä. Mutta 

suuren sateen ja pimeyden takia ei kai vihollinen ilennyt majoistaan lähteä liikkeelle 

vaikka jo aamuyöllä sitä sydämestämme toivoimme, että olisi saanut lämpöä vähän 

kylmään ja märkään ruumiiseen. Ainoastaan kerran nukuin seljälläni kuin tarkastaja 

jääkäri kulki ohi , hän sanoi, että ”mitäs te noin päin makaatte” Samassa olin täysin 

hereilläni ja sanoin vaan, että olen jo väsynyt toisappäin makaamaan ja hän ei tullut 

tietämään että olin horrossa – Wierelläni oleva Alahärmän Auliin nukkui usein, herätin 

hänet aina kuin kuulin vahtimiehen askeleitten lähestyvän. Tuli aamu, miehet vaihtui, 

me pääsimme pois. Tehtiin metsään valkea sitte kuin tuli päivä ettei tuli pimeässä olisi viholliselle heijastanut. Lämmiteltiin ja kuivattiin ylläpäin aivan märkiä vaatteita sekä 

otettiin selkärepusta kuiva paita ja muutettiin se ylle. Waikka olihan sekin jostain vähän kastunut, ei reput olleet niin kovin verenpitäviä. Ne kuin oli yön seljässä maatessa. 6. 

päivän illalla olimme me 3 joukkue Satavallan hienossa huvilassa. Yöllä ½ 4 saakka 

jonne ei ennen muita oltu päästä. (Huomisin ampuivat punaaset senkin palamaan 

arvokkaine irtaimistoineen ja hopea astioineen.) Huhtikuun 7. päivä taistelussa 

(Atavallassa ja Kelhossa) Punaset ampui omalla ruiskulla että oli ihan huminana metsä – sanottiin heidän sekaantuneen ja taistelleen vastakkainkin. Ylistaron 1. komppania 

joutui saarroksiin suuri osa kuitenkin pelastui.- - - Loppuaika Kainisto, Wuohiniemi, 

Putkisto, Hyny ja Linnilä linjalla vahdissa ja rintama pidettiin.

  17. Huhtikuuta lähdettiin Lempäälästä Karjalaan. Kun saavuimme Lempäälän asemalle ampui vihollinen tykeillä aseman alueelle monta kertaa kuitenkaan saamatta suurempaa vahingoa. Wilho ja Herman Luoma (Hautalan Manu) oli tuomassa meille ruokaa - - se 

oli hyvään tarpeeseen. Lempäälässä oli tiet kuiviva ja järvet jäistä vapaita, korkeita 

kunnaita, alhaisia laaksoja,ja järvien sinilaineita sekä kauniita metsiä ja rakennuksia sekä "Hämeen pellot viljavat". Asemalla näin Eeli Ojan. Juna vieri Tamperetta kohti olin 

Etynin kuormastoa vahtimas  vaunus oli hauska katsella korkealla seutuja ja katsella Tampereen kaupunkia ylhäältä ja syödä kenttäkeittiön lämpimiä ruokia. Tunti meni pian. Mentiin syömään kaupungille ja nähtiin taistelujen repimiä taloja paljon. Taas lähdettiin Haapamäellä käännyttiin itään päin. Tultiin Jyväskylän kaupunkiin saatiin syödä kaupungintalolla ja nähtiin Kyrön torvisoittokunta siellä myös hetken katseltiin kaupunkia juoksin Latomäen Jaakon kanssa junaan joka lähti kohti kuuluisaa Pönttövuoren tunnelia. 

Se oli 1000 mr pitkä ja 28 mr paksu. Tultiin Pieksämäelle oli jo ihan pimeä yö ajettiin niin kovaa että todellisesti jokainen pelkäsi. Sivutettiin Rantasalmi ja tultiin kauniiseen Savonlinnan kaupunkiin sieltä Punkaharjulle ja Elisenvaaraan.
Niin sivuutettiin Hiitola ja Kirvu, saavuttiin 19 pv. Antreaan josta alkain oli tie Punasten hallussa, menimme Laivalla sitte Wuoksen kuuluisaa vesistöä 40 km ja tulimme Muolaan pitäjään Pölläkkälän kylään Laivalla oli miesten kylmä juostiin lämpimikseen. Komea 

vesistö tuo Wuoksi. marssittiin 17 km tultiin Ristseppälän kylään Heinjoen pitäjää. Majoituimme Antti Torkkelin taloon me. Nyt saatiin koko yö nukkua ensi kerran vapaasti tämän sodan aikana. Oltiin kolme vuorokautta pirätyksissä ja odotettiin tykistöä saapumaan joka tulikin 3 vuorokauren kuluttua. Tällä ajalla meni yötä päivää satoja kuormia sotakuormastoa rintamalle päin pitkiä jonoja ja miehiä monia tuhansia. 23 p. Huhtikuuta Ristiseppälän kylästä lähdettiin eineetä marssimaan 27 km matkalle Kämärälle. 

Ensin tultiin Kämärän suureen puutarhakoululle josta ensin punaset juuri puhdistettiin. 

Jättivät kulleensa teiden vieriin. Näin me joimme vettä, sairastuin juomisesta 23 päivän 

illalla alotimme hyökkäyksen asemaa vasten josta yö taisteltua oli aamulla peräännyttävä päivällä uudistettiin hyökkäys tykistön suojaamana jolloin se saatiin ja suuri saalis. 

Mutta paljon se maksoi meille haavottuneita ja katuneita. Wäestö antoi illalla meille kiitollisuutensa osoitukseksi kahvit ja ruoat. Hjeltin kanssa vasemman siiven  metsään. 

Yö meni pian. Se oli Suomen sodan ja Karjalan rintaman suurimpia taisteluita Kämärän valtaus, sen kaikki tunnustavat. - .Olin aseman edustalla - (tiedusteluissa) patrulleissa - - Metsästä saatiin pieniä vankijoukkoja he eivät panneet vastaan enää. Punaset eivät olleet 

olleet pahoja väestölle asemalla. Illalla lähdettiin 22 km pikamarssille Päiniölle. 

Moni mies väsyi matkalle, ja toisilla meni jalat rikki, kuormasto korjasi ne teitten sivuilta. Puoliyössä tultiin Einiölle lopen uupuneina vähän syötiin ja nukuttiin suuren n.s. talon 

suojissa minä m.m. olin näyttämöllä nukuin kuin melkein kuollut, , En tiedä josko paljon hengitingään. Aamulla piti vahtiin. Säiniä vallattiin samana yönä kun me Kämärän.

Aamulla kesken syöntikiireen oli lähdettävä Liimatan hoviin jonne oli matka noin 6 km. Olimme siinä jonkun ajan jostapäin tehtiin  juoksuhautavalloituksia jotka ympäröivät kaupunkia.

Yöllä 28 päivää huhtikuuta vasten yöllä alettiin lopullinen Wiipurin valtaus. joka suunnalta yhtaikaa alettiin hyökkäämään sinne. Me aloitettiin itäiseltä puolen kaupunkia Kolikkain 

mäen ym esikaupungin osista Saavuimme ensiksi kaupunkiin yöllä tuossa 1/2 3 ajoissa 

piti olla tulisissa taisteluissa monta tuntia yht´mittaa melkein. Wihdoin saimme Waasan rykmentin kanssa yhteyden joka hieman myöhästyneenä ehti kaupunkiin. Ne olivat 

vallanneet aseman ja tiiliruukin seudut ym.
Se oli sunnuntai 28 päivä meidän valtaus työ päättyi illalla 5 ajoissa sitte saatiin vain 

pitää puolia etteivät saaneet takaisin vallattua - ja vahtitointa yllä Kylmä oli yöllä 

tuulessa märkänä olla meren rannallakin vahdissa kun mereltä käyy tuuli kylmä 

kevätyönä joka 2 tunnin pää vahdit muuttui ja silloin aina sai ystävällisiltä Havin 

tehtaan väestöltä teetä ja kahvia lämpimiksemme muuten kai minä olisin saanutkin 

ikuisen taudin - . Koko yön kuin veden rannalla olimme paloi yli 100 taloa Kolikkoin 

mäellä, nousten valtavat suuret tuliliekit kevään tummalle taivaalle. valaisten seutuja 

sangen kauas. Punaset ampuivat puolustuksekseen työväen puuasuntotalot palamaan. 

Monelle ihmiselle ei jäänyt kuin vaatteet ylle ja kaksi kättä - vain jo suuri puute - 

Tiistai-iltaan mennessä oli koko kaupunki vallattu.  1. päivä Toukokuuta siis Wappuna 

ensi vapauden päivänä oli suuret "Paraadi" juhlat kaupungin urheilukentällä joissa oli 

kaikki aselajit edustettuna Mannerheim puhui, torvet soi.
Kaupungin naiset kukittivat meidät valkoisiin kukkiin ja antoivat kahvit sekä olivat ystävällisiä ja kiitollisia pelastajilleen - kuten ainakin kansa Karjalan. Wankia vahtiimme kasarmeilla sain onnen olla keittiövahdissa lämpimässä jossa naisvangit kauniit ja iloiset 

tytöt keittivät vangeille ruokaa. 5 p touk muutimme venäläiselle reaalilyseolle asumaan Kalikkainmäeltä Suomen suurimmalta kansakoululta jossa oli opettajiakin 14:ta Tuon 

komean kivikoulun lattialla oli kylmä nukkua. Iltasilla oltiin kahviloissa, teattereissa tai raitiovaunuissa,, puistokarulla jossa oli aina tungokseen saakka ihmisiä. Helatorstai 

päivänä vähän harjoiteltiin (oli kylmä päivä) Olin Wenäjan komeassa kirkossakin ja 

saksan kirkossa tänään helatorstaina sekä illalla meille oli Jumalan palvelus 

suomalaisessa kirkos, siellä oli harvinaisen hyvä saarna - Tänään päivällä haudattiin 9 Wiipurin suojeluskuntalaista hautaan kirkon viereen. Yleisöä oli sangen paljon ja arkut 

aivan kukilla ja köynnöksillä kodistettu. "Aino" 

10 päivä Toukokuuta illalla lähdimme maanviljelyslomalle 12 p toukokuuta olimme 

kotona, Jumalalle hartaan todellisen kiitoksen kannoin kuin terveenä haavottumattomana pääsin vielä kotiin Suomen suuren sodan monista vaiheista ja vaaroista. Oikein silmät kyyneliin heltyi kuin alkoi kodin rakkaat rannat näkymään - Olin silloin 29 vuoden. 

Tässä on pääpiirteissään kerrottuna osanottoni Suomen kapina sotaan talvella ja 

keväällä v. 1918 muistoksi säilymään vanhemmalle ijälle. Päätin kerran mennä käymään 

sinne vielä muistoja uudistamaan. Herra siunatkoon, varjelkoon ja valistakoon Suomen kansaa.
Sodan vaikutukset: Luonne karaistunut kylmemmäksi ja rautaisemmaksi. Hermosto 

tullut kestävämmäksi ja lujemmaksi ja ehkä sydämen toiminta vahvemmaksi. Ruaan 

sulatus näljän vaikutuksesta  paastosta ja elimien levosta parantunut ja vahvistunut 

paljon - . Yleinen maailman katsomuskanta vapaantunut ajatus ala laajentunut ja 

vilkastunut ja rauhallisuuden sijaan tullut hieman rauhattomuutta - .